1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielikuvitus

Ikävöitkö vanhaa kännykkää, hypisteletkö putkiradiota? Menneiden haikailu on turhaa, aikaisemmin jopa sairaus

Pari sataa vuotta sitten nostalgia ymmärrettiin sairaudeksi, jota potivat tahtomattaan kotoaan pois joutuneet.

mielikuvitus
Anttilan tavaraluettelo numero kaksi vuodelta 1965.
Kreikan sanoista nostos (kotiinpaluu) ja algos (tuska) tuleva nostalgia on tunnettu kulttuurisessa mielessä vuosisatoja.Kalle Mäkelä / Yle

Oletko hankkinut Jopo-polkupyörän tai retro-vespan? Aiotko panostaa uudelleen keksittyyn Nokian 3310 -puhelimeen? Kuunteletko ajoittain sielu tuskasta huutaen vanhaa, hyvää musiikkia?

Oletko nostalgiaan taipuvainen?

Nostalgisuus nostaa päätän terhakkaasti säännöllisin väliajoin. Pää on kohollaan juuri nyt, sanoo perinteentutkimuksen emeritusprofessori Seppo Knuuttila.

– Nostalgisuus on nyt ajankohtaista, sillä ympärillämme Suomessa on paljon ihmisiä, jotka '"kärsivät" nostalgisuudesta. Nimittäin pakolaiset, Knuuttila toteaa.

Nostalgiasta on puhuttu kielteisesti

Knuutila viittaa nostalgian historiaan, sillä vielä parisataa vuotta sitten nostalgiaa hoidettiin sairautena. Siitä kärsivät erityisesti kotoaan tahtomattaan pois joutuneet.

– Ihminen, joka joutui muuttamaan kotoaan sodan tai jonkun muun asian takia, ei voinut todennäköisesti palata koskaan kotiin. Se kävi niin kovasti sieluun, että ihminen menetti elinvoimansa, masentui ja riutui pois, Knuuttila muistuttaa.

Nokian 3310 -retromalli.
Nokian vanhan puhelinmallin ottaminen uudelleen tuotantoon kertoo nostalgiasta.Quique Garcia / EPA

Kreikan sanoista nostos (kotiinpaluu) ja algos (tuska) tuleva nostalgia on tunnettu kulttuurisessa mielessä vuosisatoja. Nostalgian merkitys on ajan saatossa kuitenkin muuttunut merkittävästi.

Kun sairaustulkinnasta luovuttiin ja ihmisten paluu kotiseuduilleen kävi mahdolliseksi aikojen muuttuessa, nostalgiasta alettiin puhua kuvitteellisena aikamatkana.

– Nostalgia sai kuitenkin huonoon maineen. Sitä pidettiin huonomuistisuutena tai menneisyyden paranteluna. Nostalgiasta puhuttiin pitkään kielteisessä sävyssä, Knuuttila sanoo.

Jos meidät paiskattaisiin sata vuotta taakse päin, emme kauaa siellä kärvistelisi.

Seppo Knuuttila

Muutamia vuosikymmeniä sitten nostalgiaan tuli uusia sävyjä. Ihminen alkoi Knuuttilan mukaan kuvittelemaan menneisyyttä parhain päin.

– Sitä pidettiin mielenterveydellisesti hyvänä asiana. Nostalgiasta alettiin puhua terapeuttisena käytäntönä. Eli pystyttiin sepittämään esimerkiksi itsellemme paras mahdollinen lapsuus.

– Mehän katsomme suuren innostuksen vallassa esimerkiksi televisiosarjoja, joissa mennään kuvitteelliseen menneisyyteen, Knuuttila toteaa.

Mielikuvituksen tärkeä ulottuvuus

Seppo Knuuttila sanoo, että nostalgia mielletään nykyisin ihmisen mielelliseksi kyvyksi. Se on hänen mukaan mielikuvituksen yksi tärkeä ulottuvuus.

Menneiden haikailu on Knuuttilan mielestä kuitenkin turhaa ja usein raadollista.

– Meitä realisteja toki löytyy, jotka kerromme miten asiat oikeasti ovat. Jos meidät paiskattaisiin sata vuotta taakse päin, emme kauaa siellä kärvistelisi. Menneisyyden tuominen nykypäivään olisi monella tapaa erittäin huono juttu.

– Minä olen hyvinvointivaltion harras ystävä ja kiitollinen kansalainen. Pidän tätä päivää minulle hyvin sopivana aikana, Knuuttila naurahtaa.

Vanha radio
Menneisyyden tuominen nykypäivään on monella tapaa erittäin huono juttu, sanoo emeritusprofessori Seppo Knuuttila.Anna Sirén / Yle
Lue seuraavaksi