CD:n romahtaminen muutti levytysdiilejä – "Levy-yhtiöt ottavat osansa artistin keikoista osallistumatta niiden myyntiin"

Levymyynnin laskettua artistien ja levy-yhtiöiden on pitänyt löytää uudet ansaitakeinot.

musiikkiteollisuus
Mies kuuntelee musiikkia.
Milla Vahtiala / Yle

Lappeenrantalainen metallibändi Madred on kärkkynyt jo pitkään levytyssopimusta. Vielä mikään yhtiö ei ole uskaltanut ottaa riskiä heidän kanssaan.

– Ulkomailta on tullut joitain julkaisusopimusehdotuksia. Eli maksaisimme levy-yhtiölle, että he julkaisevat itsekustantamamme levyn, selventää yhtyeen laulaja-kitaristi Oskari Hurskainen.

Hurskaisesta levymarkkinat Suomessa ovat kieroituneet. Madred nojaakin tulevaisuuttaan Keski-Eurooppaan, jossa CD-levyt vielä käyvät kaupaksi.

Suomessa CD-levyjen vuotuinen myyntimäärä on romahtanut 15 vuodessa yhdeksästä miljoonasta noin miljoonan tietämille, selviää levy-yhtiöiden kattojärjestö Musiikkituottajat - IFPI Finlandin tilastoista (siirryt toiseen palveluun).

Romahduksen myötä levy-yhtiöiden ja artistien väliset sopimukset ovat muuttuneet. Artistit ja bändit suhtautuvatkin fyysiseen äänitteeseen nykyisin enemmän promootiotuotteena, jota jaetaan keikoilla.

Keikoista ja fanitavarasta on tullut esiintyjille entistä tärkeämpi tulonlähde.

Levy-yhtiöt haukkaavat palansa keikkamyynnistäkin

Musiikkituottajat - IFPI Finlandin toiminnanjohtaja Antti Kotilainen kertoo, että osa levy-yhtiöistä on muuttunut musiikkiyhtiöiksi.

Nykyään puhutaan 360 asteen levy-yhtiöstä (siirryt toiseen palveluun), joka äänitetuotannon rinnalla huolehtii kaikista artistin liiketoimintaan liittyvistä osa-alueista. 360-levy-yhtiö siis hoitaa keikkamyynnin, kustannusoikeudet sekä jopa oheistuotteiden valmistamisen ja myynnin.

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkisen kokemuksen mukaan Suomessa ei juuri ole oikeita 360-levy-yhtiöitä.

– Yksi harvoista on Warner, joka tarjoaa artisteilleen myös kustannusyhtiö- ja keikkamyyntipalveluita, Pokkinen sanoo. Toisaalta omakustanneartistit hoitavat suvereenisti kaikki 360 asteen tehtävät myös itse, Pokkinen jatkaa.

– Viiden, kuuden vuoden aikana perinteisiin levytyssopimuksiin on tullut ehtoja, joissa otetaan oheistuotteista, keikkamyynnistä ja sponsorituloista osuus, vaikka levy-yhtiö ei niihin edes osallistuisi, Pokkinen jatkaa.

Muutama vuosi sitten otsikoihin nousi Voice Kids -laulukilpailun sopimus, jossa voittajan tuli antaa levy-yhtiölle osuus jopa mahdollisten elokuvaroolien palkkioista.

Madred harjoittelee
Madredin Oskari Hurskainen (oik.) toivoo CD-levyn pitävän pintansa.Pasi Tapanainen / Yle

Rojalteja maksetaan nykyään eri tavalla

Muusikkojen liiton Pokkinen on huomannut muitakin muutoksia levytyssopimuksissa kymmenen vuoden aikana. Rojaltien eli levy-yhtiön artistille maksamien tekijänpalkkioiden laskentatapa on muuttunut.

– Summa, josta rojalti maksetaan, on pienentynyt. Aiemmin puhuttiin CD:n tukkuhinnasta, kun nyt puhutaan nettotulosta myös fyysisten äänitteiden osalta, Pokkinen kertoo.

– Nettotulosta on vähennetty mm. jakelukuluja ja mekanisointimaksuja.

Erilaisten rojaltiin kohdistuvien vähennysten takia äänitteitä on pitänyt ja pitää edelleen useimmiten myydä tuhansia tai kymmeniä tuhansia kappaleita, jotta artisti saa rojalteja.

Suoratoistopalvelut Spotifyn johdolla ovat romahduttaneet tulot äänitteen osalta. Pokkisen mukaan enää ei puhutakaan albumikohtaisista rojalteista, vaan biisikohtaisista rojalteista.

– Olen nähnyt paljon rojaltitilityksiä, jotka voidaan pyöristää nollaan euroon, Pokkinen sanoo.

Musiikin myynti alkanut jälleen kasvaa

– Vuonna 2015 saavutettiin musiikin myynnin aallonpohja. 15 vuotta markkinat olivat laskussa, mutta nyt saadaan jo kasvua, kertoo toiminnanjohtaja Antti Kotilainen Musiikkituottajat - IFPI Finlandista.

Vuonna 2014 digimyynti ohitti levymyynnin arvon, ja parissa vuodessa digimyynnin osuus on kasvanut (siirryt toiseen palveluun) 80 prosenttiin Suomen äänitemarkkinoista. Digimyyntiin sisältyy suoratoistopalvelut (Spotify, Deezer, Tidal) ja netistä koneelle ladattu musiikki.

– Ruotsissa ja Norjassa digimyynnin osuus on jo 90 prosenttia, Kotilainen kertoo.

IFPIn tilastojen mukaan musiikkiala tuotti vuonna 2015 yhteensä 36 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 tuotto oli lähes 65 miljoonaa euroa.

Kaikki musiikin tuottajat eivät näy IFPIn tilastoissa. IFPIin kuitenkin kuuluvat kolme ylivoimaisesti suurinta yhtiötä eli Universal Music Group, Sony Music Entertainment ja Warner Music Group.

Ei luvata välttämättä kokonaisia albumeita

Suoratoistopalveluiden myötä levy-yhtiöt eivät enää välttämättä julkaise kokonaista albumia.

– Ollaan tultu takaisin single-aikaan, IFPIn Kotilainen toteaa.

– Levy-yhtiö saattaa suostua ainoastaan sinkkuihin. Olen nähnyt sopimuksia, joilla artisti sitoutuu jopa 30 sinkun julkaisemiseen, ilman mitään takeita julkaisuaikataulusta, sanoo Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen.

Musiikkituottajien Kotilainen näkee alan seuraavaksi rikkaruohoksi Youtuben, joka ei kanna vastuutaan sinne ladattavasta tekijänoikeuksia rikkovasta materiaalista. Asiaan haetaan parhaillaan korjausta EU-tasolla.