yle.fi-etusivu

Käsketkö sinäkin lastasi olemaan reipas? – Turhaa, sillä lapsesi ei ymmärrä sinua

Kukapa isä tai äiti ei olisi käskenyt lastaan olemaan reipas tai pukemaan vaatteet päälle reippaasti. Lapsi ei reipas-sanan merkitystä ymmärrä, kertoo Väestöliiton psykologi.

vanhemmat
grafiikka
Niina Kalliainen / Yle Uutisgrafiikka

Ei tarvitse kauaa olla automarketissa, kun kuulee isien ja äitien sanovan lapselleen: "Tulepas nyt reippaasti tänne", "Nyt sovitat reippaasti näitä housuja" tai "Nyt reippaasti sieltä".

Reipas-sana on jo vuosikymmeniä ollut ilmaisu, jolla vanhemmat ovat kehottaneet lapsiaan toimimaan halutulla tavalla. Sana on kuitenkin lastenkasvatuksessa tehoton.

– Lapsen on vaikea ymmärtää, mitä tarkoittaa olla reipas, kertoo Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies, psykologi Suvi Laru.

Laru on useita kertoja keskustellut vanhempien kanssa reipas-sanan käytöstä. Reipas on Larun mukaan abstrakti ja monimerkityksellinen sana, jonka merkitys ei lapselle avaudu. Vanhempien kannattaakin kysyä lapselta, mitä reipas tarkoittaa.

– Useimmiten lapsi vastaa, en tiedä, kertoo Laru

Lapselle kannattaakin Suvi Larun mielestä kertoa, mitä reipas-sana tarkoittaa.

Reippaalla monta merkitystä

Reipas-sanan käytön tekee ongelmalliseksi sen monimerkityksellisyys. Kielitoimiston sanakirja selittää reipas-sanan merkityksiksi muun muassa toimelias, tarmokas, virkeä, pirteä, ripeä, riuska tai rivakka. Sanaa voi myös olla sekä myönteisessä että kielteisessä merkityksessä. Lisäksi vaikuttaa se, millä äänensävyllä sana sanotaan.

Selvästi myönteinen merkitys on esimerkiksi lauseessa: "Äiti on iloinen, kun olit niin reipas tänään neuvolassa". Kielteinen se on vaikka lauseessa: "Nyt heti reippaasti tänne!"

Ei siis ihme, että lapsi menee sekaisin, mitä sana milloinkin tarkoittaa.

– Vanhemmat ajattelevat reippauden usein sellaisena, että lapsi tekee jotain nopeasti, rivakasti tai kunnolla, nätisti ilman kiukuttelua, sanoo Suvi Laru.

Lisäksi Suvi Laru muistuttaa, että kaikki lapset ovat erilaisia. Vanhemman pitäisi aina muistaa, millainen oma lapsi on, millaisessa tilanteessa milloinkin ollaan ja millaiset kyvyt ja voimavarat lapsella on.

– Eivät lapset ole aina reippaita, eikä tarvitse ollakaan, sanoo Laru.

Lapsi leikkii lumessa.
"Ole nyt reipas", vaaditaan usein maassa makaavalta lapselta. Mikko Savolainen / Yle

Reippaus vanhempien tahdon mittarina

Reippaudessa on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mielestä kyse siitä, että vanhemmat haluavat lasten käyttäytyvät toivotulla tavalla.

– Lasta ylistetään reippaaksi, silloin kun hän käyttäytyy aikuisten toivomalla tavalla.

Kun lasta viedään jonnekin jännittävään tilanteeseen, niin lapsi helposti tarttuu äidin jalkaan kiinni. Lapsen käytös on tuolloin aivan normaalia, eikä vanhemman pitäisi silloin kiusaantua.

– Vanhemman ei silloin pitäisi torua lasta niin, että olepas nyt reipas, sanoo Sinkkonen.

Lapsen takertuminen vanhempaan on merkki siitä, että tämä aikuinen on hänelle muita tärkeämpi. Aikuisten tuleekin Sinkkosen mielestä muistaa, missä yhteydessä reipas-sanaa käyttää.

– Jos lasta itkettää, niin ei hänelle pidä sanoa, että olepas nyt reipas. Lapsen pitää saada itkeä, lapsi pitää ottaa kainaloon, ja kysyä mikä on hätänä, sanoo Sinkkonen.

Sinkkosen mielestä myös aikuinen saa näyttää tunteitaan.

– Jos aamukiireessä lapsi hidastelee, niin kyllä aikuisen oma ärtymys voi välittyä ihan napakassakin äänensävyssä. Kyllä siinä sopii sanoa, että nyt on kiire ja isi myöhästyy töistä.

Lapset juoksevat kartioiden ympärillä päiväkodin pihalla
Vanhemmat ajattelevat reippauden usein merkitsevän nopeaa, rivakkaa tai kunnolla tekemistä ja nätisti olemista.Kare Lehtonen/Yle

Lapsi ei ole paha

Kiukku- ja uhmakohtauksia tulee lapselle väistämättä. Ei ole tavatonta nähdä, miten karkkihyllyn edessä lapsi heittäytyy selälleen ja huutaa. Sama on tapahtunut aamulla eteisessä juuri kun pitäisi lähteä päiväkotiin. Silloin on turha yrittää käskeä lasta olemaan reipas.

– Lapselle pitää selkeästi ja selvästi kertoa, että mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Tilanteita kannattaa myös ennakoida etukäteen. Lapselle pitää kertoa, että me emme voi esimerkiksi karkkeja joka kerta kaupassa käydessä ostaa, kertoo Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies Suvi Laru.

Sama pätee aamulla eteisessä, kun pukeminen ei oikein sujukaan.

– Lapselle voi sanoa, että nyt meille tulee molemmille kuuma. Koetetaan laittaa vaatteet nopeasti päälle, niin päästään ulos katsomaan, millaisia lumiukkoja me voisimme tänään tehdä. Tai sitten voi sanoa, että laitetaan nyt yhdessä vaatteet nopeasti päälle, niin sitten meille ei tule kummallekaan kuuma.

Suvi Larun mukaan aikuisen tulee opettaa lasta nimeämään tunteita ja kertoa, mitä eri tunteet tarkoittavat. Lapsi ei ymmärrä kaikkia abstrakteja asioita, joten ne tulee selittää.

Mitä reipas-sanan tilalle?

Lapsi ei ymmärrä, mitä reipas-sana tarkoittaa. Siksi Väestöliiton vanhemmuustiimin esimies Suvi Laru kehottaa pohtimaan, mitä voisi sanoa reipas-sanan asemesta. Larun mielestä kannatta ottaa kannustava ja positiivinen asenne.

Lause "Tulepa reippaasti nyt tänne" olisi kannustavasti sanottuna "Hienosti olet jaksanut kävellä. Jatketaan vielä eteenpäin".

Lause "Laitapa nyt reippaasti vaatteet päällesi" olisi kannustavasti sanottuna "Hienosti olet laittanut vaatteita päällesi. Jatketaan vielä samalla tavalla".

– Mieluummin kuin käytät reipas-sanaa, kerro positiivisuuden kautta, mitä toivot lapsen tekevän, sanoo Laru.

Lasta kannattaa myös kehua ja kannustaa ilman reipas-sanaa.

– "Nyt me oltiin ajoissa paikalla", "kylläpäs olimme hiljaa kirjastossa, ettei kukaan muu häiriintynyt", "kylläpäs sinä osaat syödä taitavasti" tai "olet kyllä tosi hienosti hiihtänyt meidän kanssamme. Se oli sinulle tosi pitkä matka", mainitsee esimerkkejä psykologi Suvi Laru.

Kaikki edellä olleet esimerkkilauseet olisi voinut sanoa myös lauseella kylläpäs olit reipas. Tällöin isä tai äiti kuitenkaan olisi sanonut lapselle oikeastaan yhtään mitään, koska lapsi ei ymmärrä reipas-sanan merkitystä.

Lapsi ja nukenrattaat päiväkodin pihalla
Lapsen ei tarvitse käyttäytyä kehitysvaihettaan kypsemmin, muistuttaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Tommi Parkkinen/Yle

Pitäisikö reipas-sana kieltää?

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja psykologi Suvi Laru ovat yhtä mieltä siitä, että reipas-sanaa ei pidä kieltää kokonaan. Sen käyttöä vaan pitää harkita ja miettiä, missä yhteydessä sitä kannattaa käyttää.

– Ei sitä tarvitse kieltää. Oleellista on ymmärtää, missä yhteydessä sitä käyttää. Jos hiihtävälle 3-vuotiaalle sanoo, että ole nyt reipas, niin sehän tarkoittaa, että en nyt ole nyt tyytyväinen, mitä sinä nyt teet, ja koeta olla kypsempi kuin mitä olet. Mieluummin kannattaa kannustaa, että hyvin sinä hiihdät, kohta on maali, kertoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Sinkkonen muistuttaa, että aikuisen ilmeet ja eleet kertovat myös, mikä tunne vanhemmalla on. Esimerkiksi neuvolan rokotuksen jälkeen isän hymy ja ilme jo kertovat, että hyvin meni.

– Lapsi on ponnistellut ja tehnyt kaikkensa, että olisi urhoollinen, niin kyllä on paikallaan sanoa, että olit tosi reipas, sanoo Sinkkonen.

Väestöliiton psykologi Suvi Laru muistuttaa, että vanhempien ei pidä kuitenkaan ahdistua siitä, jos välillä käyttää tai on käyttänyt reipas-sanaa. Sanaa tulee joskus ihan automaattisesti ja sen enempää ajattelematta.

– On tilanteita, jossa sen voi ihan hyvin sanoa. Eli ei sitä sanaa tarvitse kokonaan unohtaa. Kyllä voi sanoa esimerkiksi: "Kylläpäs reippaasti ja hienosti pesit hampaasi, että päästiin ajoissa nukkumaan".

.

Mies ja lapsi kulkevat lätäkössä.
Reipas-sana on ainakin vuosikymmeniä ollut mukana lasten kasvatuksessa. Reippaasti ja rehdisti on ollut kasvatuksen iskulause.Mari Karjalainen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Jouluvalot

"Tässä käy välillä sellainen autorundi, että hyvä kun sekaan mahtuu"

Isä ja tytär kietoivat kotinsa ympärille yli 20 000 lamppua

Rikosilmoitukset

Helsingin Sanomat perustelee viestikoelaitosjuttuaan: Median tehtävä on valvoa ja kansalaisilla on oikeus tietää

Turvallisuus

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Turvallisuusuhka

Presidentti Niinistö: Tietovuodon laajuus huolestuttavaa