1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pohjois-Korea

Analyysi: Pohjois-Korea poltti siltansa – mitä tekee Trump?

Kiina on vihainen Pohjois-Korealle, mutta käy uhmakkaasti eteläkorealaisten yritysten kimppuun, arvioi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un seuraa sotaharjoitusta Pjongjangissa. Kuva: KCNA / EPA

PEKING Jos Pohjois-Korean tavoitteena on ollut raivostuttaa jopa harvalukuiset ystävänsä, se on onnistunut siinä viime päivinä erinomaisesti.

Maanantain ohjuskokeilla Pohjois-Korea pönkitti uskoa siihen, että Etelä-Korean pelko ohjushyökkäyksestä on aiheellinen, ja että amerikkalaisen Thaad-ohjustentorjuntajärjestelmän sijoittaminen Etelä-Koreaan on siksi perusteltua. Torjuntajärjestelmän ensimmäiset osat tuotiin Etelä-Koreaan tiistaina.

Ja juuri kun Kiina oli yrittänyt vakuutella, että Etelä-Korean pitää luopua ohjustentorjuntajärjestelmästä, jos se mielii pitää suhteet Kiinaan kunnossa. Kiina pelkää, että järjestelmän tutkilla Yhdysvallat pääsee tiirailemaan Kiinan ilmatilaa liian syvälle.

Ohjuskokeet tehtiin siis Kiinan kannalta mahdollisimman kiusallisella hetkellä.

Kiina ehti jo ottaa käyttöön järeät painostuskeinot Etelä-Koreaa vastaan. Eniten on kärsinyt eteläkorealainen kauppaketju Lotte. Ensin kiinalaisessa somessa levisi kuluttajaboikotti, jota siivitti kansallismielinen uho. Ostajat kaikkosivat.

Varmuuden vuoksi Kiina rankaisi Lottea myös sulkemalla roppakaupalla sen myymälöitä. Niitä epäiltiin paloturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syytökset ovat joko tekaistuja tai ainakin niitä käytetään ilmiselvästi poliittisista syistä.

Ja miksi juuri Lotte? Vain koska Lotte oli maanvaihtokaupalla luovuttanut Etelä-Koreassa tontin, jolle ohjustentorjuntajärjestelmä voidaan sijoittaa. Painostamalla Lottea Kiina yritti vaikuttaa Etelä-Korean päätöksentekoon, tuloksetta.

Kiina on siis valmis rankaisemaan ulkomaisia yrityksiä, jos niiden toiminta tai niiden kotimaiden ulkopolitiikka ei satu miellyttämään Kiinaa. Virallisesti Kiina ei myönnä toimivansa näin. Viimeksi tiistaina Kiinan ulkoministeriö kielsi, että Lotten vastaisilla toimilla olisi mitään tekemistä ohjustorjunnan kanssa.

Lotten vastaiseen kampanjaan valjastettiin kuitenkin myös Kiinan valtiollinen media, jossa on uhattu suorasanaisesti Lottea koko sen liiketoiminnan tuhoamisella sekä yllytetty kiinalaisia kuluttajia boikotoimaan jopa eteläkorealaisia saippuasarjoja.

Eteläkorealaiset yritykset ovat kertoneet, että niille on määrätty sakkoja ja että niitä vastaan on tehty kyberhyökkäyksiä. Kiinalaisten matkustaminen Etelä-Koreaan on vaikeutunut – ei Etelä-Korean, vaan Kiinan takia.

Tämä on oppitunti muille maille ja ulkomaalaisille yrityksille. Kiina on valmis tärvelemään kauppasuhteet ja turismin, jos niin voidaan edistää Kiinan ulkopoliittisia tavoitteita. Kaupan ja turismin lisäämisellä muut maat kasvattavat samalla vaivihkaa poliittista riippuvuuttaan Kiinasta.

Jos esimerkiksi Lapin turismia rakennetaan kiinalaisten varaan, on syytä muistaa, että Kiina voisi halutessaan myös pysäyttää kiinalaisturistien vyöryn.

Salaa Kiina on tietysti nyt vihoissaan Pohjois-Korealle ohjuskokeiden ajoituksen takia, mutta Kiinan painostuskeinot Pohjois-Koreaa vastaan alkavat käydä vähiin. Kiina on jo ilmoittanut lopettaneensa hiilentuonnin Pohjois-Koreasta koko loppuvuoden ajaksi, mikä on Pohjois-Korealle erittäin kova taloudellinen isku.

Kiina voisi tosin vielä hankaloittaa Pohjois-Korean rahaliikennettä, lopettaa öljynviennin Pohjois-Koreaan sekä karkottaa maassa olevat pohjoiskorealaiset työntekijät.

Kiinan mielestä vain Yhdysvallat voi vaikuttaa Pohjois-Korean toimintaan. Presidentti Donald Trumpin hallinnon alkutaipaleen kompuroinnin takia Pohjois-Korealle on liiennyt toistaiseksi vain uhmakas twiitti.

Valkoisessa talossa analysoidaan nyt ilmeisen kuumeisesti, mitä Pohjois-Korealle pitäisi tehdä. Vaihtoehtoja riittää pakotteiden tiukentamisesta sotilaalliseen iskuun, joka puolestaan voisi johtaa sotaan Korean niemimaalla.

Todennäköistä on, että Valkoinen talo päätyy painostamaan Pohjois-Koreaa vain taloudellisesti ja diplomaattisesti. Pohjois-Korea voitaisiin myös lisätä terrorismia tukevien maiden listaan, mihin Pohjois-Korean johtajan, Kim Jong-unin veljen Kim Jong-namin murha Malesiassa antaa hyvän syyn.

Pohjois-Korean kinastelu Malesian kanssa on Kiinan lisäksi toinen tapaus, jossa Pohjois-Korea on karkottanut yhden harvoista ystävämaistaan. Maat kinastelevat siitä, kuka murhasta on vastuussa ja miten sitä pitäisi tutkia.

Pohjois-Korea nosti nokittelussa panoksia turhaan ja tuloksettomasti, kun se kielsi maassa olevia malesialaisia poistumasta.

Malesia teki heti saman pohjoiskorealaisille, joita on Malesiassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin malesialaisia Pohjois-Koreassa. Malesian kanssa apua ei ole edes ohjuksista, vaan Pohjois-Korea on maalannut itsensä nurkkaan, josta on vaikea keksiä ulospääsyä.

Pelaa tästä Trump-peliä ja ratkaise kiistat, joita Yhdysvaltain presidentti joutuu selvittämään Aasiassa.