Olivatko maakuntalehtien yhteissisällöt 100 vuotta toimineen Pohjolan Sanomien viimeinen niitti?

Lukijat ovat kritisoineet Alma Mediaa ratkaisua karsia Pohjolan Sanomien paikallisia sisältöjä. Nyt perinteikäs maakuntalehti katoaa kokonaan.

Pohjolan Sanomat
Pohjolan Sanomat
Karoliina Haapakoski / Yle

Alma Media ilmoitti tänään lakkauttavansa satavuotiaan Pohjolan Sanomat omana sanomalehtenään ja siirtyvänsä julkaisemaan Lapin alueella pelkästään Lapin Kansaa. Sammalla Pohjolan Sanomien brändi katoaa myös verkosta.

– Pohjolan Sanomien osalta tämä on ollut aika synkkää. Viimeisen kymmenen vuoden aikana me emme ole oikein tehneet täällä liiketulosta. Kantokyky Kemi–Tornio -alueella ei riitä ylläpitämään omalla brändillä julkaistavaa tuotetta tällä lukijamäärällä ja näillä mainostuloilla, sanoo Alma median maakuntalehtiä kustantavan Alma Regions -liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilainen.

Alma Media teki suuria muutoksia Pohjolan Sanomiin jo reilut kolme vuotta sitten muuttamalla lehden viisipäiväiseksi.

– Olemme kokeilleet viisipäiväistämistä emmekä saaneet sitä kulkemaan. Olemme kokeilleet kuusipäiväistämistä, jossa yhdistettiin toimintoja Lapin Kansan kanssa ja oli tarkoitus, että niillä synergioilla saataisiin kannateltua myös tätä aluetta, mutta sekään ei onnistunut. Me olemme tehneet täällä raskaasti tappiota ja sen takia meidän täytyy elämän realiteetteja noudattaen operoida tällä tavalla.

Kysyimme Alma Regions -liiketoimintayksikön johtaja Kari Juutilaiselta, mikä on Alma Median lehtien tulevaisuus Lapissa?

Mitä Meri-Lapin lukijat ovat ajatelleet, kun jo aiemmin Pohjolan Sanomien sisältö yhdistettiin Lapin Kansaan, vaikka nimi pysyi erinä. Siitä on ilmeisesti tullut paljon kritiikkiä?

– Pitää varmasti paikkansa. Ihan tarkkaan en pysty tuohon vastaamaan, kun en ole ollut asiakaspinnassa. Olen kuullut kyllä ja totta kai tämä on aina lehtien ongelma, jos ne ilmestyvät kahdella merkittävällä paikkakunnalla tai useammalla paikkakunnalla. Se on ihan totta, että Pohjolan Sanomat on viimeisen puolentoista vuoden ajan ollut käytännössä Lapin Kansan toinen painos, johon on vaihdettu osa omaa sisältöä, mutta pääosa on ollut samaa sisältöä Lapin Kansan kanssa.

Pohjolan Sanomien tuotantoa pyrittiin aiemmin keskittämään digitalisiin palveluihin. Se ei kuitenkaan tainnut tuottaa?

– Verkkoa on tehty omalla brändillä, mutta kuten tiedämme, niin verkossa tuloksen tekeminen on vielä tänä päivänä perinteisille sanomalehtitaloille aika vaikeaa ja missään tapauksessa se ei ole lentoon lähtenyt tuote. Me olisimme sitä valmiita tekemään, jos kuluttajat ovat sitä valmiita käyttämään ja ennen kaikkea siitä maksamaan.

Pohjolan Sanomat Pahnilan pöydällä.
Sami Hoppula / Yle

Nyt edessä olevat yt-neuvottelut koskevat kaikkia Alman Lapin yksikköjä lukuun ottamatta Lännen Median kolmea toimittajaa. Yt-neuvotteluiden piirissä ovat 91 työntekijää, jotka työskentelevät Pohjolan Sanomissa, Lapin Kansassa, Lounais-Lapissa ja Uudessa Rovaniemessä. Henkilöstön vähennystarve on enimmillään 17 henkilötyövuotta.

Kuinka vähennykset jakautuvat eri lehtien ja toimintojen kesken?

– Tässä vaiheessa en voi mennä vielä neuvottelujen yksityiskohtiin. Tämä käydään henkilöstön kanssa läpi ja työnantajan suunnitelma esitellään vasta siinä vaiheessa. Yksityiskohtia ei siltä osin ole kerrottavissa.

Kuinka yksi ainoa lehti toimii näin laajan maakunnan alueella? Meneekö alueellisuus pesuveden mukana?

– Ymmärrän kyllä, että alueellisuus, läheisyys ja paikallisuus ovat tärkeitä asioita, mutta jossakin vaiheessa joudumme tekemään kompromisseja. Meillä ei ole taloudellisia edellytyksiä toimia täällä kannattavasti erillisellä brändillä, me olemme tulleet tien päähän.

– Tällä hetkellä työnantajan suunnitelma perustuu ajatukseen, että kykenisimme tuottamaan ja pitämään täällä yhden elinkelpoisen median, joka on tänä päivänä toki muutakin kuin painettu sanomalehti. Siihen liittyvät verkkopalvelut ja pelkkään verkkotilaukseen siirtyminen on ilmeistä, sitä on meillä Lapin alueella kaikista maakuntalehdistä eniten.

Mikä on kaupunkilehtien Lounais-Lapin ja Uuden Rovaniemen tulevaisuus?

– Kaupunkilehtien osalta ei ole tässä vaiheessa käyty keskustelua, mutta niiden asemaan ei ole tulossa mitään muutoksia. Niillä on oma vakiintunut toimintatapansa ja toimintakulttuurinsa, omat lukijansa sekä omat ilmoittajansa. Ei ole syytä leikata niiden toimintaa millään tavalla.

Kuinka käy maakunnallisen ammattimaisen journalismin?

– Meidän täytyy luottaa ammattimaiseen hyvään sisältöön valemedioiden ja trollien maalimassa. Lehti sanana varmasti jossakin vaiheessa liudentuu pois, ennen pitkään puhutaan maakuntamediasta. Me tuotamme saman tiedon eri kanaviin ajasta ja paikasta riippumatta jo nyt.

Löytyykö siihen keinoa, miten raha seuraisi ammattisisältöjä?

– Varmaan mitään yksinkertaista innovaatiota muuttaa se rahaksi ei ole. Se on valitettava tosiasia, että verkossa on opittu siihen, että mikään ei saisi maksaa mitään. Siellä on paljon tarjontaa, jota saa ilmaiseksi ja sen takia maksamiskynnys on korkea. Meillä on noin 10 prosenttia Lapin alueella pelkästään digitaalisia tilauksia ja kasvutavoitteet ovat vielä erittäin suuret. Lappi on meille poikkeuksellisen vaikea toimialueena, koska välimatkat ovat erittäin pitkät ja jakelukustannukset suhteessa etelän taajemmin asuttuun alueeseen ovat huomattavan suuri osa meidän liikevaihdostamme.