Oliver-musikaalin ensi-iltaan on aikaa reilu kuukausi. Eteläsavolaisen Rantasalmen koulumaailma on suorastaan mobilisoitu sen tekoon. Esiintyjiä ja tekijöitä on ala- ja yläasteelta, lukiosta, kansalaisopistosta ja puhallinmusiikkiyhdistyksestä - vapaaehtoisia unohtamatta.
Ulkopuolinen tarkkailija voi vain ihmetellä tyyneyttä, joka huokuu pääosan esittäjästä. Enni Kettunen on 12-vuotias tyttö, joka tekee pojan roolin, musikaalin pääosan.
– Eivät he ole kauheasti kommentoineet paitsi ne jotka ovat mukana, ei muut. Eivät kaikki välttämättä tiedäkään miten iso rooli siinä on tullut, Enni Kettunen sanoo.
Harjoitukset ja esitykset koulun lomassa
Harjoitukset alkoivat jo kouluvuoden alussa, syyskuussa, ja työ huipentuu huhtikuun 21. päivä, jolloin Oliver saa ensi-iltansa.
Harjoitukset ovat kysyneet paljon omatoimista koulutyötä. Myös opettajat ovat hyväksyneet poissaolot, mieluusti suorastaan.
– He ovat iloisia, että on joku harrastus johon on sitoutunut.
Oliver perustuu Charles Dickensin klassikkoon Oliver Twist. Kirja kertoo 1800-luvun Lontooseen syntyvästä orpopojasta, joka päätyy hautausurakoitsijan oppipojaksi ja taskuvarkaaksi. Alun kurjuus muuttuu kuitenkin, eikä tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos sanoo, että yleisö kyynelehtii.
– Tuntuu hyvältä että on onnistunut ja että yleisökin on ollut mukana ja tykännyt, arvioi nuori pääosan esittäjä, jos yleisön liikutus näkyy näyttämölle saakka.
Oliver ei ole nuoren näyttelijän ensimmäinen rooli. Luonnollinen kysymys alkaakin kuulua, aikooko hän teatterialalle.
– Vähän sitä on tullut mietittyä, ehkä, ehkä ei, kuuluu Enni Kettusen arvoituksellinen vastaus.
Kymmeniä vapaaehtoisia
Oliverin miksaajana ja äänimiehenä toimii Pekka Koivunoro. Kun hänelle luettelee koko litanian mukanaolevista eli Rantasalmen peruskoulu, puhallinorkesteriyhdistyksen teatterijaos, lukion musiikkiteatterilinja ja Järvi-Saimaan kansalaisopisto, mies suorastaan parahtaa:
– Vapaaehtoiset! Kyllä heitä on varmasti 20-30 per esityskausi tekemässä autojen parkkeerauksia, leipomassa, kahviota pyörittämässä, järjestysmiehinä. Siellä on iso liuta lasten vanhempia ja muuten vain alalle harrastuneita, Koivunoro luettelee.
Koivunoro ei kauhistele sitä, että alkuteos on maailmankirjallisuuden klassikoita. Hän ei ota moisesta paineita, vaan sanoo vain, että jos lopputulos miellyttää yleisöä niin hyvä. Hän pitää tärkeänä sitä, mitä nuoret saavat irti harjoituksesta ja esityksestä eikä suinkaan sitä, mikä on kritiikki tai on olematta.
Mutta se Oliver, 1800-luvulla elänyt rääsyläispoika. Mitä hänellä on annettavana tämän päivän ihmisille?
– Tämä on hyvin, hyvin kuvaavaa, kun näyttää siltä, että tämä maailma on menossa takaisin tuollaiseen suuntaan. Se pitää myös sen toivon päällä, että jos on tahtoa, on mahdollisuuksia, kenenkään kortit ei ole lähdössä pelattu, sanoo ääniteknikko Pekka Koivunoro.
