Haluaako Kiinan presidentti elinikäiseksi johtajaksi? "Hänen asemansa olisi vaarallinen, jos jäisi eläkkeelle"

Pekingissä koolla oleva kansankongressi on "suuri poliittinen show", johon osallistuu lähes 3 000 kansanedustajaa.

Kiina
Kiinalaisia sotilaita.
Kansankongressin aikana turvatoimet ovat tiukat, koska mikään ei saa häiritä tarkkaan ohjelmoitua kokousta.Mika Mäkeläinen / Yle

PEKING Kun kirjaviin kansallispukuihin sonnustautuneet kansanedustajat ympäri isoa valtakuntaa kipuavat mahtavan kansan salin kiviportaita, näyttää hetken siltä kuin kansa oikeasti päättäisi Kiinan politiikasta. Juuri se vaikutelma onkin tavoitteena kun kansankongressi parhaillaan kokoontuu Pekingissä.

– Vuosittainen show, kuittaa suorapuheisuudestaan tunnettu historiantutkija Zhang Lifan maansa parlamentin istunnon. Ylen haastattelema Zhang arvioi, että kymmenpäiväisen parlamenttiteatterin tarkoituksena on lähinnä pohjustaa ensi syksyn puoluekokousta ja vallan keskittämistä presidentti Xi Jinpingille.

Zhangin mukaan presidentti Xin ylistys on yltänyt kansankongressissa ennennäkemättömiin sfääreihin. Zhang kiinnittää huomiota siihen, että tärkeässä kokouspuheessa uskollisuus presidentti Xille nostettiin tärkeämmäksi kuin uskollisuus kommunistiselle puolueelle.

Myös kansankongressin käsittely valtion tiedotusvälineissä on muuttunut. Presidentti Xin tekemiset ja sanomiset on uutisoitu Zhangin mukaan näyttävämmin kuin vaikkapa hallituksen raportti maan tilasta.

Kokouksessa myös puhutaan toistuvasti Xistä puolueen ”ytimenä”, jonka tittelin Xi sai viime lokakuussa.

– Hänellä on titteli, mutta hän ei ole vieläkään saavuttanut samanlaista auktoriteettia kuin Mao tai Deng Xiaoping, Zhang sanoo, viitaten kommunistisen Kiinan historian kahteen tunnetuimpaan johtajaan, joita myös pidettiin aikoinaan puolueen ytimenä.

Kiinan presidentti Xi Jinping
Kiinan presidentti Xi Jinping (keskellä).Wu Hong / EPA

Koko puoluebyrokratia vastustaa presidentti Xitä

Zhangin mukaan Kiinan kommunistisella puolueella on tapana korostaa propagandassaan juuri niitä piirteitä, jotka todellisuudessa ovat heikkoja. Xin nostaminen jalustalle voi siis kieliä myös hänen heikkoudestaan.

Osoituksena Xin vallan horjuvuudesta Zhang sanoo, että Xin ja keskusvallan määräykset kaikuvat maakunnissa kuuroille korville. Puoluevirkailijat harjoittavat passiivista vastarintaa ja jättävät noudattamatta johdon määräyksiä.

– Koko byrokraattinen järjestelmä on hänen vastustajansa. Korruption pitäisi toimia byrokratian voiteluaineena. Xin korruption vastainen kampanja on johtanut siihen, ettei byrokratia toimi, Zhang sanoo.

Keskusjohdon ja paikallisten puolueviranomaisten intressit ovat myös hyvin erilaiset. Kiinan johto haluaisi muun muassa hillitä asuntohintojen nousua, mutta paikallishallinnon edun mukaista on se, että maa ja asunnot kallistuvat, koska rakennusmaan myynti on paikallishallinnoille keskeinen tulonlähde.

– Paikallishallinnot tarvitsevat maakauppojen voittoja rahoittaakseen korkeat kustannuksensa, Zhang sanoo.

Mahtavan kansan salin lippurivistö heijastuu punalippu-merkkisestä edustusautosta.
Mika Mäkeläinen / Yle

Parlamentti on näennäisdemokratiaa

Kansankongressin kokous sekä lähes samaan aikaan Pekingissä istuva ”neuvoa-antava poliittinen konferenssi” tarjoavat valvotun purkautumisväylän protestille keskusvaltaa vastaan.

Tiananmenin aukion laidalla kokoontuvassa maailman suurimmassa parlamentissa on lähes 3000 kansanedustajaa ja neuvoa-antavaan elimeen kuuluu reilut 2000 jäsentä. Heidän joukossaan on useita julkkiksia sekä huippurikkaita liikemiehiä. Parlamenttiin tai neuvonantajaksi voi päästä vain puolueen seulan läpi.

Kiinassa korostetaan, että kokoukset ohjaavat puolueen ja viranomaisten vallankäyttöä, mutta käytännössä kokousten tehtävänä on ennen kaikkea sinetöidä ja vahvistaa puolueen sisällä tehtyjä päätöksiä.

Kaikesta poliittisesta päätöksenteosta pyritään Kiinan julkisuudessa antamaan ristiriidaton ja harmoninen kuva eikä soraääniä päästetä julkisuuteen.

Zhangin mukaan valtataistelu puolueen sisällä on kuin nyrkkeilyä kehässä, joka uhkaa romahtaa. Olisi voitettava ottelu, mutta samalla on varottava, ettei kehä rikkoudu, eli puoluerakennelman yhtenäisyyttä on varjeltava.

Hongkongin edustajat puivat pääministeri Li Keqiangin kansanedustajille antamaa raporttia.
Hongkongin edustajat puivat pääministeri Li Keqiangin kansanedustajille antamaa raporttia.Mika Mäkeläinen / Yle

Zhang: Xin uudistuksista ei mitään näyttöä

Lännessä Kiinan presidentti Xi Jinping on nähty yksinvaltaisena mutta samalla kuitenkin uudistusmielisenä johtajana. Tutkija Zhang Lifanin mielestä reformeista ei ole kertynyt mitään näyttöä.

– Emme ole nähneet mitään todellisia uudistuksia, vain ainoastaan suullisia lupauksia oikeusvaltiosta ja markkinatalouden roolin kasvattamisesta. Mikään lupaus ei ole toteutunut, vaan kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan, Zhang lataa.

Mielipiteenvapaus Kiinassa on viime vuosina kaventunut entisestään.

Xi puolustukseksi on usein selitetty, ettei hänellä ole vielä riittävästi tukijoita puolueen johdossa. Asia korjaantunee ensi syksynä pidettävässä puoluekokouksessa, jossa Xi voi nostaa tukijoitaan ja erottaa vastustajiaan puoluejohdossa.

Puoluekokouksia pidetään viiden vuoden välein, ja syksyn kokous on ensimmäinen kerta, kun Xi pääsee merkittävästi vaikuttamaan puoluejohdon kokoonpanoon. Prosessi on kuitenkin salamyhkäinen eikä herrahississä olevien nimiä tiedetä varmuudella.

Tiananmenin aukio ja lähikadut on tyhjennetty kahden kokouksen ajaksi.
Tiananmenin aukio ja lähikadut on tyhjennetty kahden kokouksen ajaksi.Mika Mäkeläinen / Yle

Xi voi haluta elinikäiseksi johtajaksi

Xi nousi puolueen pääsihteeriksi vuonna 2012 ja presidentiksi 2013. Hänen odotetaan hallitsevan tavanmukaiset kaksi viisivuotiskautta, mutta epäilykset ovat kasvaneet, että Xi ei haluaisikaan luopua vallasta viiden vuoden kuluttua.

Zhang sanoo olleensa ensimmäinen, joka muutama vuosi sitten arveli julkisuudessa, ettei Xi ehkä aiokaan jäädä eläkkeelle. Itsesuojeluvaisto ajaa Xitä pysymään vallassa. Zhangin mielestä vallan keskittäminen Xille on umpikuja, josta ei voi peräytyä.

– Xi on loukannut lähes kaikkia puolueklikkejä, joten hänen asemansa olisi hyvin vaarallinen, jos hän jäisi eläkkeelle, Zhang sanoo.

Eläkkeelle jääneet johtajat menettävät helposti suojatun asemansa. Varoittavana esimerkkinä Zhang nostaa Zhou Yongkangin kohtalon. Zhou oli kommunistipuolueen politbyroon pysyvän komitean jäsen ja siten Kiinan ylintä johtoa. Hänet pidätettiin ja tuomittiin toissa vuonna elinikäiseen vankeuteen korruptiosta.

Toisaalta kommunistipuolueen johdon korruptoituneisuus myös hillitsee erimielisten kapinointia Xitä vastaan. Jos on luurankoja kaapissa, ei kannata vastustaa presidenttiä, vaikka ei olisikaan tyytyväinen hänen vallankäyttöönsä.

Onko presidentti Xin johtama Kiina siis diktatuuri?

– Ainakin voimme sanoa Kiinaa nyt autoritaariseksi. Vasta pidemmän ajan kuluessa voimme arvioida, kehittyykö se diktatuuriksi, Zhang muotoilee.

Kiinalainen sotilas lähikuvassa takaapäin.
Kansankongressilla Kiinan poliittisesta järjestelmästä pyritään luomaan demokraattista mielikuvaa.Mika Mäkeläinen / Yle

”Jos talous romahtaa, myös hallinto romahtaa”

Valtaosa kansankongressin käsittelemistä asioista liittyy talouteen. Presidentti Xin haasteisiin kuuluu talouden uudistaminen niin, että talouskasvun edellytykset paranevat. Tappiollisia raskaan teollisuuden valtionyrityksiä on saneerattava, vaikka seurauksena olisi työttömyyttä.

Kiinan talouskasvu on virallisten lukujen perusteella hidastumassa vain hiukan. Pääministeri Li Keqiang kertoi kansankongressissa, että kuluvalle vuodelle Kiina tavoittelee 6,5 prosentin talouskasvua. Suunnitelmataloudessa toteutunut talouskasvu on aina osunut enemmän tai vähemmän ennusteisiin, ainakin virallisten lukujen perusteella.

Viime vuoden talouskasvu oli virallisen tiedon mukaan 6,7 prosenttia. Se oli hitainta yli neljännesvuosisataan, mutta kuitenkin kasvutavoitteen (6,5–7 prosenttia) puolivälissä.

Talouden rakennemuutosten tarpeellisuuden lisäksi huolta talouskasvusta on lisännyt se, että kasvua rahoitetaan velalla, mikä ei voi jatkua loputtomasti.

Kiinalaiset eivät ole laajasti protestoineet yksipuoluejärjestelmää vastaan, koska järjestelmä on jo pitkään pystynyt ylläpitämään kansainvälisessä vertailussa erittäin nopeaa talouskasvua. Jos se hidastuu merkittävästi, myös puolueen asema vaarantuu.

– Jos talous romahtaa, on hyvin todennäköistä, että myös hallinto romahtaa, Zhang sanoo.

Tutkija Zhang Lifan.
Ylen haastattelema tutkija Zhang Lifan on tunnettu suorapuheisuudestaan, eikä häntä siksi nähdä kiinalaisessa mediassa.Mika Mäkeläinen / Yle

Suorapuheiselle ei tilaa Kiinan mediassa

Suorasukaisten kommenttiensa takia Zhang Lifan on ollut Kiinassa merkitty mies jo Tiananmenin verilöylystä, vuodesta 1989 lähtien.

Zhang itse kertoo, ettei kannattanut opiskelijaliikettä, vaan yritti päinvastoin tutkijana puhua mielenosoittajia ympäri. Zhangin mukaan hänen esimiehensä joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin ja samalla meni alaisen maine puoluejohdon silmissä.

Zhangin mukaan turvallisuusviranomaiset seuraavat hänen liikkeitään ja taivuttelevat häntä säännöllisesti olemaan maltillisempi lausunnoissaan.

Historiantutkijana ja poliittisena kommentaattorina tunnettu Zhang ei saa levittää mielipiteitään kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa, valtion mediasta puhumattakaan, mutta voi antaa haastatteluita ulkomaiselle medialle.