Sisällissodan naiskaartilaiset herättivät pelkoa ja pahennusta

Suomen sisällissodassa taisteli 2 600 naista. Naiskaartilaisia ajoi sotaan vahva halu muuttaa yhteiskuntaa.

Suomen sisällissota
Sisällissodan naissotilaita
Tutkija Tuomas Hopun tietokirja Sisällissodan naiskaartit kokoaa yhteen tiedot vuoden 1918 sisällissodan naisista. Miksi naiset tarttuivat aseisiin ja mitä heille kävi sodan jälkeen?

– Kyllä naiskaartilaisilla oli selvä missio: halu tehdä vallankumousta. Jos valkoinen armeija alkoi olla jossain 10 kilometrin päässä ja pistettiin naiskomppanioita pystyyn, niin kyllä siellä ollaan muustakin syystä kuin palkasta, sanoo tutkija Tuomas Hoppu Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hopun tietokirja Sisällissodan naiskaartit kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tiedot vuonna 1918 aseellisiin taisteluihin osallistuneista naisista. Suurin osa heistä palveli punakaartien yhteyteen perustetuissa naiskomppanioissa.

Aseeseen tarttuivat parikymppiset naiset

Osa naisista ryhtyi sotimaan Venäjällä syntyneiden naissotilaspataljoonien esimerkistä, osa solidaarisuudesta työväenasiaa kohtaan.

– Tehdastyöläinen sai 90 markkaa kuussa ja punakaartissa luvattiin 15 markkaa päivässä. Näytti siltä, että työväen yhteiskunta toimii: maksetaan kunnon palkkaa, eikä kituuteta kuten vanhassa yhteiskunnassa.

Sotaan lähteneet naiset olivat usein hyvin nuoria, 17–18-vuotiaita. Nuorimmat olivat vasta 13-vuotiaita, mutta heitä käytettiin vain lähetteinä.

Asenteet naiskaartilaisia kohtaan olivat hyvin ristiriitaisia.

– Perinteinen naistyöväenliike oli pasifistinen, he yleensä vastustivat. Samoin omat vanhemmat eivät yleensä suvainneet, että tytär oli ase kädessä, tutkija Tuomas Hoppu sanoo.

Naiskaartilaiset leimattiin pedoiksi

Hopun mukaan naiset osallistuivat koviin taisteluihin siinä missä miehetkin, muun muassa Helsingissä ja Tampereella. Moni lähti taisteluun lähes kylmiltään.

– Naisten taisteluarvo jäi ehkä vähän puolinaiseksi. Yhteiskunta oli miehinen ja nainen siinä sivussa, mikä ehkä aiheutti, ettei oltu valmiita tehtäviin, joihin jouduttiin.

Varsinkin valkoisten puolella naisotilaat olivat kauhistus.

– Heidät oli luokiteltu huonomaineisiksi naisiksi ja pedoiksi.

Valkoisten vangiksi jääneitä naiskaartilaisia rangaistiin paikoitellen kovemmin kuin miehiä. Pahin paikka oli Tuomas Hopun mukaan Lahti, jossa teloitettiin noin 200 naiskaartilaisia.