"Täälä pittee soittoo tankua!" – Suomirockille yli 50 vuotta omistautunut Wallu ei tangofaneista välitä

Wallu Heinomaa sai ensimmäisen keikkapalkkionsa lokakuussa 1966. Siitä alkoi ura, joka vei keikoilta Suomen Chicagon kautta USA:n länsirannikolle.

suomirock
Wallu Heinomaa.
Wallu muistelee takavuosien keikkoja.Mikko Tuomikoski / Yle

Ensimmäinen keikkapalkkio eli pussillinen kolikoita sinetöi Arto Kalevi eli Wallu Heinomaan tulevaisuuden lokakuussa 1966.

– Se oli varmaan joku teinikunnan teeilta ja kun pussin sisältö jaettiin, niin kukin sai ehkä 20–30 markkaa, mikä oli iso raha.

Rockmusiikki oli vienyt nuoren miehen sielun, eikä paluuta entiseen ollut.

Alku ei kuitenkaan ollut helppo, sillä 1960-luvulla jopa oma soitin oli monelle nuorelle saavuttamaton unelma.

Kitara + vahvistin = Ainakin kahden vuoden kesätyöt

Tänä päivänä kuka tahansa voi ostaa sähkökitaran ja vahvistimen ja alkaa opetella kitaransoiton alkeita. Pelkästään sähkökitaran hankkiminen oli 60-luvun puolivälissä työn ja tuskan takana.

– Fender Stratocaster maksoi silloin muistaakseni vajaat 1700 markkaa. Kahden kesän palkoillakaan ei saanut sellaista kitaraa ja vahvistinta, vaan sitten tarvittiin vielä vanhempien apua.

Wallun ensimmäinen sähkökitara heltisi onneksi helpommalla.

Sitten tarvittiin vielä vanhempien apua.

Wallu Heinomaa

– Asuimme silloin Tampereella ja hyvän ystäväni isä oli mallipuuseppä Valtion lentokonetehtaalla ja hän rakensi sivutöinään sähkökitaroita Tekniikan maailman piirustusten mukaan.

Kitara ei suinkaan ollut vielä valmis, vaan tarvittiin vielä isän apua.

– Tämä oli vasta hyvä aihio, johon isä sitten hommasi Ideal-merkkiset mikrofonit ja muut puuttuvat osat ja sitten pääsi soittamaan.

Price opetti keikkailua tango-Suomessa

Muutaman harrastelukokoonpanon jälkeen Wallu ja hänen veljensä Henkka löysivät itsensä Price-yhtyeestä. Perhe oli tuolloin muuttanut Heinolaan isän työpaikan perässä.

Ajan pop-ilmiöitä seurattiin tarkasti ja brittiläisen mallin mukaan Pricekin valitsi leirinsä brittiläisen esimerkin mukaan.

– Olimme modeja. Meillä oli valkoiset farkut ja samettitakit. Henkka soitti bassoa ja Tom Aalto oli laulussa ja kitarassa. Tässä kävi sillä lailla hassusti, että kun rumpali lähti, minä hyppäsin rumpuihin ja myöhemmin takaisin kitaraan, naurahtaa Wallu.

Oletko sinä tyttö vai poika?

Wallu Heinomaa

Moni 1960-luvulla uransa aloittanut muusikko muistaa yhä, kuinka popmusiikki oli pienen joukon intohimo. Maaseudulla haluttiin tangoa.

– Täälä pittee soittoo tankua! Tätä kuuli usein etenkin Pohjanmaalla, jossa tultiin kysymään, oletko sinä tyttö vai poika, jos oli vähänkin siilitukkaa pitempi letti, muistelee Wallu.

Jos esiintyjä jatkoi itsepintaisesti nuorisomusiikin soittamista, saattoi seurauksena olla selkäsauna.

– Roudatessa pidettiin usein mikinjalka lyöntivalmiina toisessa kädessä tai ainakin välittömässä läheisyydessä. Siihen aikaan oltiin niin kovin ehdottomia näissä asioissa.

"Rahaa tuli"

Monen muun yhtyeen tavoin asevelvollisuuden suorittaminen häiritsi myös Pricen toimintaa. Kun Wallu pääsi vuonna 1973 vihdoin armeijasta hän sai tärkeän puhelinsoiton: Häntä pyydettiin Amulet-yhtyeeseen.

Amulet oli alun perin perustettu 1968 ja Wallun liityttyä bändiin hän huolehti kitarasta ja laulamisesta.

Keikkaa tehtiin ja yhtye myös levytti: Vuonna 1976 julkaistun Caddy by Amulet-albumin myötä Amulet nousi koko kansan tietoisuuteen, kun single Suomen Chicago nousi hitiksi. Suosio yltyi ennennäkemättömiin mittoihin.

Se oli ihan järkyttävää touhotusta.

Wallu Heinomaa

– Se oli meille jotain aivan uutta. Ei ollut mitään valmiita malleja, että miten pop-tähden pitää olla ja käyttäytyä. Se oli ihan järkyttävää touhotusta. Rahaa tuli, mutta voit uskoa, että kyllä sitä sitten huuhdeltiin alaskin, nauraa Wallu.

Amulet teki huippuvuosina jopa 200 keikkaa vuodessa. Keikkasetit olivat tiukkaa rockia, 60-luvun musiikkia ja jopa kantria.

Chicagosta länsirannikolle

Musiikilliset intressit kuitenkin veivät Wallua eteenpäin ja 1977 hän erosi Amuletista ja otti mukaansa silloisen kitaristin Heikki Hiiren.

Uusi yhtye oli nimeltään Nepa, jossa vaikuttivat myös Esa "Palsa" Lahti, basso ja ohjelmistosta löytyi länsirannikon countryrockia esimerkiksi the Eaglesia ja Neil Youngin kappaleita.

Me soitettiin sitä mikä tuntui hyvältä.

Wallu Heinomaa

Tämän rinnalla Nepalla oli muun muassa kunnianhimoinen rock-ooppera-projekti Tomi ja Laura, joka pohjautui vanhaan Tell Laura I Love Her-hittiin.

– Emme koskaan osuneet siihen valtavirtaan. Me teimme sitä tavallaan väärään aikaan, mutta eihän me sitä laskelmoitukaan. Soitimme sitä, mikä tuntui hyvältä, pohtii Wallu.

Musiikki pelasti Wallun päivätöiltä

Wallu Heinomaa ei ole elättänyt itseään pelkästään musiikilla, vaan väliin on mahtunut myös normaaleja päivätöitä graafisella alalla ja mainostoimiston AD:na.

– Taustalla on aina ollut musiikki ja soittaminen, sanoo Wallu vakavana.

Taustalla on aina ollut musiikki ja soittaminen.

Wallu Heinomaa

1990-luvun laman iskiessä Suomeen Wallu päätti keskittyä taas kerran musiikkiin. Price herätettiin uudelleen henkiin ja Wallu oli mukana myös Herkkukurkut-kokoonpanossa.

Wallu on nähty vuosien varrella myös duokeikoilla muun muassa Pepe Ahlqvistin kanssa sekä 1990-luvulla uudelleenkasatun Charliesin riveissä. Hän on esiintynyt usein myös Wallu & Friendsin kanssa.

102-vuotisjuhlakonsertti ja levy

Rankka elämä ja väsymys veivät Wallun välillä todella huonoon kuntoon, mutta nyt mies on taas tolpillaan ja odottaa innolla tulevaa juhlakeikkaa Lahdessa.

– Ensimmäinen keikka, josta saimme liksaa oli tosiaan lokakuussa 1966, joten tämä on Henkalle ja minulle 102-vuotisjuhlakeikka yhdessä Devil Virtasen ja Kuja Salmen kanssa, myhäilee Wallu.

Kaikkine hyvine ja huonoinekin seuraamuksineen en kadu päivääkään.

Wallu Heinomaa

Luvassa on myös uutta musiikkia sisältävä levy, jonka äänitykset alkoivat jo viime vuonna. Uutuudelle tulee pääasiassa Wallun omia biisejä.

Wallu on aina lähtenyt musiikin vietäväksi, eikä kadu elämänvalintaansa.

– Kaikkine hyvine ja huonoinekin seuraamuksineen en kadu päivääkään. Sain onneksi jo pentuna vanhempien siunauksen tälle soittohommalle. Muuten olisi jäänyt miljoona hienoa juttua kokematta.