1. yle.fi
  2. Uutiset

Neandertalilaisilla oli aikansa aspiriinia ja penisilliiniä kymmeniä tuhansia vuosia sitten

Mikrobitutkimus kertoo myös, että välit Euroopan tulokkaisiin, meidän esivanhempiimme, olivat intiimit.

tiede
Piirroskuva viidestä nahkoihin pukeutuneesta ihmisestä ruokailemassa sienillä ja pinjansiemenillä.
Taiteilijan näkemys neandertalilaisista kasvisaterialla. Abel Grau / CSIC Communication

Neandertalinihmiset tajusivat joidenkin kasvien lääkitsevät ominaisuudet jo 49 000 vuotta sitten, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus, joka perustuu kolmesta paikasta – Espanjasta, Italiasta ja Belgiasta – löydettyihin neandertalinihmisten jäänteisiin.

Yksi heistä oli hoitanut leukaluun paiseen aiheuttamaa särkyä sekä mahakipuja poppelipuun kuorella ja homesienellä. Poppelin kuori sisältää salisyylihappoa, joka on särkyä lievittävä aine myös aspiriinissa. Homeella puolestaan on antibioottisia vaikutuksia.

Aspiriinia alettiin valmistaa 120 vuotta sitten, ja ensimmäisen antibioottilääkkeen eli penisilliinin keksimisestä on 90 vuotta. Alexander Flemingin uraauurtava keksintö perustui samaan homesieneen, jolla luolamies oli hoitanut itseään.

Asuinalue vaikutti suuresti ruokavalioon

Paleomikrobiologi Laura Weyrich australialaisesta Adelaiden yliopistosta (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että neandetalilaisten hampaiden plakkiin oli tallettunut suun, hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan mikro-organismeja. Lisäksi löytyi hampaiden väliin jäänyttä ruokaa.

– Näytteiden DNA on ainutlaatuinen ikkuna neandertalilaisten elämäntapaan. Se paljastaa uusia yksityiskohtia heidän ruokavaliostaan, heidän terveydestään ja siitä, miten luonto vaikutti heidän käyttäytymiseensä, Weyrich sanoo.

Neandertalilaisen 3-D-kuva edestä ja sivusta. Toisessa mallissa pitkä tukka, toisessa kalju pää.
Neandertalilaisen kallon perusteella tehty malli siitä, miltä hän näytti eläissään. Hiustyyleistä saksalaisentutkijat tarjosivat kaksi vaihtoehtoa. Jörg Carstensen / EPA

Asuinalueella näyttää olleen suuri merkitys ruokavalioon. Belgiasta löydetyt kaksi vainajaa söivät plakin perusteella pääasiassa lihaa. Heidän plakissaan oli merkkejä villasarvikuonon ja villilampaan lihasta.

Nyky-Espanjassa eläneiden kahden neandertalilaisen plakki sen sijaan sisälsi DNA:ta pinjansiemenistä ja sammalesta. Molemmissa paikoissa syötiin myös sieniä.

Lääkkeitä särkyyn ja kuumeeseen

Tutkijoita ihastuttanein löytö oli leukaluu pohjoisespanjalaisesta El Sidrónin luolasta. Luussa on silmin nähden paise, joka oli epäilemättä kivulias. Plakki paljasti, että miehellä oli ollut myös suolistoloisia, joiden takia hän kärsi pahasta ripulista.

Näitä vaivojaan hän oli hoitanut poppelinkuorella ja homesienellä. Muista vainajista ei löytynyt merkkejä niiden käytöstä.

– Aivan ilmeisesti neandertalilaiset olivat hyvin perillä lääkekasveista ja niiden tulehdusta ja kipua helpottavista ominaisuuksista. Havaintomme on suuressa ristiriidassa sen kanssa, miten yksinkertaisina menneisyyden ihmisiä helposti pidetään, sanoo muinaisen DNA:n tutkimukseen erikoistunut professori Alan Cooper.

Neandertalilaisilla oli valtavasti tietoa elinympäristöstään.

Kehitysbiologi Karen Hardy

Myös Barcelonan autonomisen yliopiston kehitysbiologi Karen Hardy pitää epätodennäköisenä, että homeisuuttaan pahanmakuiset kasvit olisivat olleet neandertalilaiselle ruokaa.

Niitä käytettiin nimenomaan lääkkeenä, Hardy uskoo. Neandertalilaisilla oli paljon enemmän tietoa elinympäristöstään kuin nykypäivän ihmisillä, hän lisää.

Hardy ja hänen kollegansa ovat aiemmin löytäneet viitteitä siitä, että neandertalilaiset söivät myös siankärsämöä ja kamomillaa. Niillä on kuumetta alentavia vaikutuksia.

Homo sapiensin ja Neanderthalin kallot pöydällä
Vasemmalla nykyihmisen, oikealla neandertalilaisen kallo. Keskellä Israelista löydetty 55 000 vuoden takainen kappale nykyihmisen kallosta – vanhin löytö Homo sapiensista muualta kuin Afrikasta. Jim Hollander / EPA

Pusuja vai ruokapaloja?

Uudenlaisen näkökulman aikaan, jolloin Euroopassa asui sekä neandertalilaisia että nykyihmisiä, antaa yksi mikrobeista. Samanlaisia elelee myös meidän suissamme, ja näyttääkin siltä, että tutkittu neandertalilainen oli saanut omansa meidän esivanhemmaltamme.

Syljen vaihtaminen tarkoittaa suutelua tai ainakin haukkapaloja samasta ruoasta, sanoo Weyrich.

– Sen perusteella lajien välit olivat paljon ystävällisemmät ja hyvin paljon intiimimmät kuin on osattu kuvitellakaan.

Tutkimus on julkaistu Nature (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Lue seuraavaksi