He eivät saaneet perustoimeentulotukea Kelalta – kohtuuttomuuksia vai ei? Katso itse

Yle keräsi esimerkkejä Kelan päätöksistä, joita kunnissa on pidetty kohtuuttomina ja virheellisinä.

Kansaneläkelaitos
Kelan logo ja perhe
Yle Uutisgrafiikka

Kerroimme aiemmin, että Kelan toiminta on ajanut ihmisiä hakemaan apua kuntien sosiaalitoimistoista. Tässä esimerkkejä siitä, miksi:

Laine on rahaton

Hän on työtön. Laine ei pysty maksamaan vuokraansa, eikä hänellä ole rahaa ostaa ruokaa. Saamansa ohjeistuksen mukaan Laine hakee Kelasta sekä asumistukea että työttömyysturvaa.

Perustoimeentulotukea hän ei saa. Sen käsittely keskeytettiin, kun ensin alettiin ratkaista ensisijaisia etuuksia, eli asumistukea ja työttömyysturvaa. Näitä ensisijaisia etuuksiakaan Laine ei saa, koska hän ei pysty toimittamaan palkkatositetta Kelaan. Laineen entinen työnantaja ei suostu antamaan palkkatositetta, pyynnöistä huolimatta.

Laine on pahassa paikassa, koska hänellä ei ole kohta kattoa päänsä päällä, eikä edes rahaa ruokaan. Hän oli nähnyt sen vaivan, että meni Kelan toimistoon henkilökohtaiseen tapaamiseen Kelan virkailijan kanssa tai soitti virkailijalle. Näin on pakko menetellä, jos haluaa saada kiireellisen käsittelyn asialleen. Kelan nettipalvelussa tehdyt hakemukset menevät automaattisesti jonon hännille, siinä järjestyksessä kuin ne tehdään.

Päätös kiireelliseen perustoimeentulotuen hakemukseen pitää tehdä joko samana tai seuraavana päivänä, sen määrää laki. Kela ei kuitenkaan ratkaissut Laineen perustoimeentulotukea kiireellisesti, koska tältä puuttui palkkakuitti.

Laine kääntyi kuntansa sosiaali- ja terveysviraston puoleen, meni siis sossun luukulle ja sai rahaa ruokaostoihin – tai kuten virastokielellä sanotaan: ehkäisevää toimeentulotukea ravintokustannuksiin.

Tukea myöntäneen kunnan mielestä näin ei voi menetellä; kunta ei voi paikata omasta pussistaan Kelan maksettavaksi kuuluvia menoja.

Kelan mukaan kyseinen tapaus on ollut valitettava poikkeus yleisestä käytännöstä.

Yh-Sonja on koditon

Sonjasta tuntuu, ettei yksinkertaisesti jaksa enää. Kolme lasta ja arki yksin pyöritettävänä. Ei varaa asua nykyisessä asunnossakaan, kun on vain yksi maksaja.

Kunnan sosiaalitoimi suositteli Sonjalle muuttoa Länsi-Uudellemaalle, koska siellä asuu hänen sukulaisiaan, jotka voivat auttaa lasten hoidossa ja arjen järjestämisessä. Säästyisi rahaakin, kun vuokra olisi edullisempi kuin Helsingissä.

Lapsiperhe sillan alla
Yle Uutisgrafiikka

Kela kuitenkin hylkäsi vuokravakuuden, koska uusi vuokra ylitti kohtuullisen vuokratason. Kohtuullinen vuokrataso on määritelty Kelan taulukossa kunnittain. Esimerkiksi Helsingissä se on nelihenkiselle perheelle 1 008 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: Läntisellä Uudellamaalla Karkkilassa samankokoisen perheen kohtuullinen vuokrataso on 782 e/kk ja Lohjalla 897 e/kk.

Kunnan sosiaalityöntekijä ennakoi Sonjan perheen joutuvan kriisimajoituksen piiriin, koska uuden asunnon tarve on akuutti.

Kunta katsoo, että Kela on yksipuolisesti muuttanut sosiaalityössä tehdyn asiakkaan suunnitelman tai tehnyt siitä tulkinnan.

Kela vastaa, että tässä tapauksessa ei ole menetelty Kelan etuusohjeen mukaisesti. Vuokravakuus olisi voitu myöntää.

Kallis, välttämätön lääkitys

Karolla on jatkuva lääkitys. Lääkkeisiin menee joka kuukausi 1 500 euroa ennen Kelan korvausta. Karon tulot riittävät kattamaan muut normaalit menot, mutta lääkkeiden osto on hänelle mahdotonta. Siksi Karo on hakenut Kelasta perustoimeentulotukea julkisen terveydenhuollon määräämiin lääkkeisiin. Kela hylkäsi hakemuksen.

Karon tekemässä perustoimeentulotukilaskelmassa hänen saldonsa on 80 euroa ylijäämäinen. Laskelma selvittää nettotulojen ja menojen välistä suhdetta. Nettotulo on se summa rahaa, joka käteen jää verojen maksamisen jälkeen. Jos laskelma osoittaa, että nettotulosi ovat suuremmat kuin menosi – vaikka vain muutamia euroja – on sinulla ylijäämää, etkä saa perustoimeentulotukea.

Karon tilanne on sellainen, ettei hänelle ole voinut kertyä säästöjä, joilla hän olisi voinut ostaa lääkkeet. Eikä hänellä ole varaa ensin maksaa lääkkeitä ja sen jälkeen hakea Kelasta niihin perustoimeentulotukea. Usein lääkärin määräämät lääkkeet on myös saatava kiireellisesti.

Kunta katsoo, ettei Kela voi omien menettelytapojensa perusteella siirtää perustoimeentulotukeen sisältyviä menoja – kuten terveydenhoitomenoja – kuntien päätettäväksi.

Kela toteaa, että asiakkaan ylijäämä ja kalliit lääkkeet yhdistelmänä oli asia, johon Kelassa ei osattu ennakkoon riittävästi varautua. Kelasta kerrotaan, että se otti tammikuussa käyttöön mahdollisuuden maksaa ylijäämän ja lääkkeen hinnan välinen erotus asiakkaalle etukäteen.

Purolta uhkaa loppua sähköntulo

Puron tulot riittävät nipinnapin kattamaan menot. Tässä kuussa Puro on saanut tavallista suuremman sähkölaskun ja tarvitsee siihen maksuapua. Hän panee Kelaan perustoimeentulotukianomuksen.

Hakemus hylätään. Kelan laskujen mukaan Purolla on tuloylijäämää. Se voi olla pienikin, vaikka viisi euroa, mutta ylijäämää se kuitenkin on.

Puron pitää Kelan mukaan maksaa ensin itse erääntyvä sähkölaskunsa ja tehdä sen jälkeen uusi hakemus Kelaan. Tulojen ja menojen erotuksen Kela on valmis maksamaan.

Kunta katsoo, että tällaisissa tapauksissa voisi vähän joustaakin.

Kela tulkitsee laskelmaa tiukasti, eikä aio muuttaa käytäntöään. Sen mukaan laissa on määritelty, että tuet myönnetään laskelman perusteella. Tuloylijäämä voi olla vaikka vain muutamia euroja, mutta se on kuitenkin ylijäämää, ja hakemus on hylättävä.

Sittemmin Kela on alkanut antaa kiireellistä apua ja maksusitoumuksia. Akuutissa hädässä oleville on ohitusjono.