yle.fi-etusivu

Kalevalan rohkea tulkinta nostaa naiset päärooliin – "Ylistys suomalaiselle seksikkyydelle ja itsetunnolle"

Kabaree Kalevala esittää kansalliseepoksesta tuoreen sovituksen. Viekottelevan burleskin täyteinen näytelmä nostaa esiin tarinan naishenkilöhahmot.

Kalevala
Burleskitanssija venyttää itseään lavalla
Yle

Jokainen suomalainen on kaunis ja suomalaiset ovat seksikkäitä. Siinä sanoma, jonka Kabaree Kalevalan ohjaaja Heidi Huotari haluaa välittää yleisölleen näytelmällään.

– Toivon, että näytelmäni kautta tavalliselle kaduntallaajalle tulee tunne, että hänkin on kaunis, ihana ja seksikäs.

Heidi Huotari on ammatiltaan seksuaalineuvoja. Siksikin Kabaree Kalevalassa nousee esiin terve seksuaalinen itsetunto.

– Näytelmä on ylistys terveelle seksuaaliselle itsetunnolle, ylistys suomalaisten seksikkyydelle ja suomalaisille naisille erityisesti, Huotari nostaa.

Näytelmä on Oulun ylioppilasteatterin ja Kinky Carnival Burlesquen sovitus kansalliseepoksestamme, joka nostaa keskiöön tarinan naishahmot.

– Tarkoitus ei ole poistaa tarinasta mieshahmoja, mutta haluamme tuoda enemmän esille naishahmojen voittoja tarinassa.

Burleskitanssit ovat keskeinen osa yhteistuotantona syntyvän näytelmän sisältöä. Näytelmässä jokaisella naishahmolla on oma burleskisoolo. Kabareehenkeä näytelmässä haetaan puvustuksen, valaisun ja tilan tuomin keinoin.

Burleskitanssija lavalla
Yle

Viehätysvoima on valtaa

Pohjolan emäntä, joka alkuperäisteoksessa kuvataan harvahampaisena ja rumana akkana, on Kalevala-sovituksessa äärimmäisen kaunis ja seksuaalinen henkilöhahmo. Louhen burleskisooloa sävyttävät ruoska ja tuoli.

– Louhi on erittäin voimakas hahmo, joten totta kai hän voi olla kaunis ja seksikäs. Luulen, että Kalevalassa Louhi on kuvailtu rumana, koska kyseessä on miehen kirjoittama hahmo naisesta, jolla on enemmän valtaa kuin miehellä, Huotari naurahtaa.

Kabaree Kalevalan käsikirjoittanut Jarkko Remahl pohtii, ettei naisia vielä tänäkään päivänä esitetä populaarikulttuurissa kovin laajalla skaalalla erilaisissa rooleissa.

Haluamme tuoda enemmän esille naishahmojen voittoja tarinassa.

Heidi Huotari

– Esityksen naiset ovat vahvoja, mutta heidän vahvuutensa on muutakin kuin äitiyttä. Kyse on itsenäisistä, vahvoista, seksuaalisesti itsensä tuntevista naisista, Remahl luonnehtii.

– Monesti tunnutaan esittävän, että kauneus ja älykkyys eivät käy käsi kädessä. Näytelmä haluaa murtaa tuon käsityksen. Maailma on täynnä naisia, jotka ovat kauniita ja älykkäitä, kaikki omalla tavallaan, Huotari jatkaa.

Burleskia nähdään naishahmojen lisäksi myös ikuturson ja Kullervon osalta. Huotarin käsityksen mukaan Ikuturson sukupuolesta ei olla täysin yksimielisiä. Siksi hän ajatteleekin henkilöhahmon edustavan sukupuolettomuutta ja sukupuolen moninaisuutta näytelmässä.

– Hän on myyttinen hahmo, jolle on luotu ehkä jopa epämiellyttävä burleskiesitys. Hän tulee herättämään yleisössä kysymyksiä siitä, että voinko minä nauttia tästä ja pitää tätä seksikkäänä. Siten Ikuturson hahmon kautta yleisöllä on mahdollisuus tutkia itseään, Huotari avaa.

Burleskitanssija puree hansikasta lavalla
Yle

Sankarimyytit murtuvat

Kabaree Kalevala rikkoo perinteistä mieshahmojen sankarimyyttiä, jopa parodian keinoin. Remahl luonnehtii, että tarinaan on rakennettu mieshahmojen osalta inhimillistä erehtyväisyyttä ja virheitä.

– He ovat vain ihmisiä ja kärsivät tekemistään virheistä, Remahl kertoo.

Kabaree Kalevalassa otetaan kantaa yhteen Kalevalan tunnetuimmista tarinoista. Joukahainen lupaa Väinämöiselle siskonsa Ainon puolisokseen. Ainoa vanha puoliso ei kuitenkaan miellytä, vaan hukuttautuu mieluummin paetakseen kohtaloaan.

Huotarille tämä on erittäin tärkeä osa koko näytelmän sanomaa.

– Minussa tuo kohta Kalevalassa herätti ajatuksen, että ei tämä voi mennä näin. Ei ole oikein, että vanha mies yrittää väkisin nuorta, kaunista naista ahdistella.

Kabaree Kalevalassa naisen oikeutta seksuaaliseen koskemattomuuteen halutaan herätellä kohtauksen keinoin. Aino esittää kohtauksen alussa oman, hyvin rohkean ja viekoittelevan burleskisoolonsa, jonka jälkeen Väinämöinen käy Ainoon käsiksi.

– Kehenkään ei saa koskea, vaikka tämä olisi kuinka kaunis ja seksikäs. Maailmassa on liian monta tarinaa siitä, miten seksuaalista väkivaltaa perustellaan sillä, että nainen oli niin kaunis tai pukeutunut sillä tavalla, ettei tekijä voinut hillitä itseään.

– Kohtauksessa Väinämöinen joutuu pohdiskelemaan, mikä hän on miehiään, Remahl kertoo.

Kabaree Kalevala on osa Suomi 100-vuotta juhlaohjelmistoa.