Lehdet 100 vuotta sitten: Tulitikkuja ostamassa ja kansankynttilät palkkakuopassa

Opettajien palkat huolettivat sata vuotta sitten. Sota-aika oli nostanut hintoja, mutta ei palkkoja, väitettiin. Pula-aika näkyi myös siinä, että lähes kaikkea säännösteltiin, jopa tulitikkuja.

historia
Kuvakaappaus Riihimäen Sanomista sadan vuoden takaa
Riihimäen Sanomat / Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Riihimäen Sanomat 10. maaliskuuta 1917: Tulitikkukauppa

Asetuskokoelmasta on nyt julkaistuna senaatin päätös, joka koskee tulitikkukaupan järjestämistä Suomessa.

Ensimmäinen pykälä: Tulitikkuja myydään vähittäiskaupasta rasioittain ja punteissa, jotka sisältävät 10 rasiaa, jolloin yleisenä sääntönä on, ettei kenellekään saa myydä: kaupungeissa yhtä punttia enempää eikä maaseudulla enempää kuin kolme punttia.

Hämeen voima 10. maaliskuuta 1917:  Kansakoulunopettajat kalliin ajan kourissa

Sitä mukaa kuin kallista aikaa on jatkunut, on työläisten, alempipalkkaisten virkamiesten ja osan henkisen työntekijän asema käynyt yhä vaikeammaksi. Elintarvikkeiden ja y.m. tarvikkeiden hinnat ovat kohonneet noin 150 prosentilla, mutta palkat ovat pysyneet useilla ryhmillä entisellään.

Näiden ryhmien keskuudessa on todellisuudessa tapahtunut köyhtymistä, sillä rahalla ei ole puolta ostovoimaa entisestä. Todellisuudessa tietää tämä sitä, että esim. 2000 markan vuosipalkkaa nauttiva saa nyt tuskin 1000 markan palkkaa.

Yllämainitsemistani palkannauttijoista ovat esim. kansakoulunopettajat perin vaikeassa asemassa niin maalla kuin kaupungeissakin. Heidän palkkansahan nousevat maalla noin 2000 markan korville, kaupungeissa se on hiukan korkeampi riippuen korotuksista.

Kuvakaappaus Riihimäen Sanomista sadan vuoden takaa
Riihimäen Sanomat / Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Mutta yleensä voidaan opettajien palkkoja nykyisen ajan palkoiksi katsoa sellaisiksi, ettei niillä kunnolla toimeen tule.

Ja opettajien lehti lisää puolestaan: Sillä millään kauneilla puheilla ei päästä siitä tosiasiasta, että yhteiskuntamme on jättänyt opettajat suoranaiseen aineellisen puutteeseen ja hätään.