Hiljaisuus kesti 8 vuotta – nyt Suomen suurin vientisatama vetää maan taloutta kuopasta: "Ranta on täynnä laivoja"

Vuosi sitten ahtaajilta uhkasivat loppua työt Mussalon satamassa Kotkassa. Nyt niitä paiskitaan hiki hatussa.

Suomen talous
Mussalon satama.
Petri Lassheikki / Yle

Ahtaajat paiskivat nyt kuumeisesti töitä Mussalon satamassa Kotkassa. Esimerkiksi satamaoperaattori Steveco on palkannut tilapäisiä ahtaajia helpottamaan laivanlastauksen ruuhkahuippuja.

– Nyt ranta on täynnä laivoja ja tänään päivä on ollut vilkas. Näyttää siltä, että alamme mennä koko ajan kovempaa vauhtia eteenpäin. Olen tällä hetkellä positiivinen, että Suomen talous lähtee nousuun, sanoo ahtaaja Marko Lippo.

Vielä vuosi sitten Steveco joutui lomauttamaan työntekijöitään Kotkassa, koska Suomessa vienti ja tuonti takkusivat. Toistaiseksi uusia vakituisia ei ole palkattu, koska tavaraliikenteen kasvun jatkuminen on vielä epävarmaa.

– Työtahti on erittäin intensiivinen. Kyllä haluan ymmärtää, että tämä tukee sitä viestiä, että Suomen taloudessa on positiivinen perusvire, sanoo Stevecon toimitusjohtaja Henri Kuitunen.

Ahtaaja Marko Lippo Mussalon satamassa Kotkassa 10.3. 2017
Ahtaaja Marko Lippo Mussalon satamassa Kotkassa.Mikko Savolainen / Yle

"Nyt on hyvä draivi päällä"

Tavaraliikenne on kasvanut Mussalon satamassa viime syksystä alkaen. Alkuvuonna liikennemäärä kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta koko HaminaKotka Satamassa. Käännettä parempaan jouduttiin odottamaan pitkään.

– Taloustilanne kääntyi voimakkaaseen laskuun 2008 tai 2009. Kohta kymmenen vuotta talouden kehitys on ollut huonoa. Nyt toivon, että Suomen talous kääntyy kasvuun, sanoo HaminaKotka Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski.

Satamassa viimeisen puolen vuoden kehitystä selittää metsäteollisuuden hyvä vire. Etenkin sellu, sahatavara ja kartonki tekevät kauppansa ulkomaille. Myös kauttakulkuliikenne Venäjälle piristyi alkuvuonna öljyn hinnan nousun myötä.

– Nyt on hyvä draivi päällä. Näyttää siltä, että olemme kasvun tiellä. Se näyttäisi jatkuvan loppuvuoden ajan, mutta kyse ei ole räjähdysmäisestä kasvusta, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Naski.

HaminaKotkan Satama on Suomen suurin vientisatama. Viime vuonna sen läpi kulki 13,4 miljoonaa tonnia tavaraa. Täksi vuodeksi Kimmo Naski arvioi määrän kasvavan yli 14 miljoonan tonniin.

– Nähdäkseni Suomen taloudessa on piristymistä menossa. Vastaavasti maailmalla on erilaisia uhkia, erityisesti poliittisia, jotka voivat jarruttaa kasvua. Nyt pitää kuitenkin iloita siitä, että olemme menossa ylöspäin, sanoo Naski.

Satamat ovat talouden tilan herkkä mittari

Satamista ulkomaille menevän tavaramäärän muutos on herkkä mittari talouden tilasta, koska normaalisti se kulkee käsi kädessä teollisuuden tilausten kanssa. Suomen Satamaliitosta kerrotaan, että viime vuonna tavaraliikenne kasvoi satamissa vajaat seitsemän prosenttia.

– Kesällä oli vielä laskua, mutta syksyllä vauhti kääntyi kasvuun. Heti perään täytyy kuitenkin sanoa, että edeltävän vuoden seitsemän prosentin kyykkäystä ei ihan saatu kiinni, sanoo Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Tavaran viennin määrällinen kasvu ei välttämättä tarkoita, että tuloja virtaisi Suomeen entistä enemmän. Tärkeää on arvioida, mitä tavaraa viedään. Hyvä merkki on se, että metsäteollisuuden tuotteet tekevät kauppansa. Noin 90 prosenttia sen tuotteista menee vientiin.

– Yleisnäkymä on, että sahatavara, kartonki ja sellu ovat hienoilla luvuilla. Sen sijaan paino- ja kirjoituspaperi kysyntä päämarkkinoilla laskee. Nähdäkseni kokonaisuutena satamien kehitys kuvaa talouden hyviä merkkejä, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Varjo Saksasta

Kartongin tuotanto kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta lähes 9 prosenttia. Sahatavarassa kasvua oli yli seitsemän prosenttia ja sellussa lähes viisi.

Vaikka satamien ja metsäteollisuuden vientiluvut ovat vakuuttavia, on ekonomistin arvio Suomen talouskasvusta varovainen.

– Todella nopeaa, meidät selvästi nousukauteen vievää viennin vetoa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Yleisesti voi sanoa, että kun vienti lisääntyy, niin meidän talous voi paremmin. Vähän huolestuttavaa on kuitenkin, että meidän tärkeimmän vientimaan Saksan juoksu ei ole paranemassa, sanoo Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.