Valtiovarainministeriö laski: nämä ovat maakuntauudistuksen voittajat ja häviäjät

Valtiovarainministeriö on julkaissut maakuntauudistusta koskevat rahoituslaskelmat. Nykyiseen nähden suurin menettäjä on Varsinais-Suomi, ja suurin voittaja Päijät-Häme.

maakunnat
Korvalääkäri tähyilee lapsen korvaan.
Maakuntien tulevista menoista leijonanosa kuluu sosiaali- ja terveydenhuoltoon.Riikka Pennanen / Yle

Valtiovarainministeriö on lähettänyt maakuntien rahoitusta käsittelevän lakiesityksen lausuntokierrokselle (siirryt toiseen palveluun) (VM). Esityksen liitteenä on myös esitys maakuntien vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksesta.

Hallituksen esitys maakuntalaiksi sisältää suuren joukon maakuntien tehtäviä, mutta suurimman kokonaisuuden muodostavat sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto.

Maakuntien tehtävien kustannukset ovat tämän vuoden tasolla yhteensä noin 17,35 miljardia euroa. Summa kuluu lähes kokonaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Esityksen mukaan maakuntien tehtävien rahoitus vähenee vuoteen 2024 ulottuvan siirtymäkauden aikana kaikkiaan 28 miljoonalla eurolla. Maakuntakohtaiset muutokset ovat joidenkin maakuntien kohdalla paljon kokonaisuutta suurempia.

Eniten rahoitusosuus kasvaa Päijät-Hämeessa, 6,6 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Häme saa maakunnallisten tehtävien hoitoon rahaa noin 44,5 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Euromääräisesti lähes yhtä paljon uudistuksessa voittaa Keski-Suomi, 42 miljoonaa euroa.

Suurin pudotus on Varsinais-Suomessa, 3,5 prosenttia, euroina noin 57,8 miljoonaa.

Rahoitus ja sen muutokset siirtymäkauden jälkeen:

  • Uusimaa: -0,7%, -33 miljoonaa euroa, saa 4,8 miljardia euroa
  • Varsinais-Suomi: -3,5%, -57,8 miljoonaa euroa, saa 1,67 miljardia euroa
  • Satakunta: -1,3%, -10,7 miljoonaa euroa, saa 792 miljoonaa euroa
  • Kanta-Häme: +0,8%, +4,6 miljoonaa euroa, saa 589 miljoonaa euroa.
  • Päijät-Häme: +6,6%, +44,5 miljoonaa euroa, saa 723 miljoonaa euroa
  • Pirkanmaa: +0,4%, +6,7 miljoonaa euroa, saa 1,65 miljardia euroa
  • Kymenlaakso: -2,6%, -16,6 miljoonaa euroa, saa 632 miljoonaa euroa
  • Etelä-Karjala: +0,1%, +0,6 miljoonaa euroa, saa 475 miljoonaa euroa
  • Etelä-Savo: +0,6%, +3 miljoonaa euroa, saa 564 miljoonaa euroa
  • Pohjois-Savo: -2,7%, -27,1 miljoonaa euroa, saa 960 miljoonaa euroa
  • Pohjois-Karjala: +4,7%, +29,4 miljoonaa euroa, saa 653 miljoonaa euroa
  • Keski-Suomi: +4,6%, +42 miljoonaa euroa, saa 957 miljoonaa euroa
  • Etelä-Pohjanmaa: -0,6%, -4,6 miljoonaa euroa, saa 740 miljoonaa euroa
  • Pohjanmaa: +0,7%, +4,1 miljoonaa euroa, saa 604 miljoonaa euroa
  • Keski-Pohjanmaa: +0,4%, +1 miljoonaa euroa, saa 246 miljoonaa euroa
  • Pohjois-Pohjanmaa: +0,7%, +10,3 miljoonaa euroa, saa 1,4 miljardia euroa
  • Kainuu: -1,3%, -4,1 miljoonaa euroa, saa 321 miljoonaa euroa
  • Lappi: -2,7%, -20,3 miljoonaa euroa, saa 723 miljoonaa euroa

Valtiovarainministeriön mukaan laskelmat kuvaavat tuoreinta mahdollista arviota maakuntien tulevasta rahoituksesta, mutta lopullisia ne eivät ole. Laskelmat muun muassa perustuvat vain yhden vuoden tietoihin, ja lopulliset laskelmat tehdään kahden vuoden keskiarvojen perusteella.

Ministeriön mukaan tämä tasaa maakuntakohtaisia vuosimuutoksia.

Maakunnittaiset tulokset ovat herkkiä muutoksille päivitysten yhteydessä ja, ministeriö kertookin päivittävänsä laskelmat lennen vuoden 2019 lopullisia rahoituslaskelmia.

Valtion maakuntarahoituksen perusteina ovat asukasmäärä 10 prosentin vaikutuksella, ja asukkaiden palvelutarpeet ja olosuhdetekijät 89 prosentin painotuksella. Jäljelle jäävä prosentti tulee hyvinvoinnin ja terveyden HYTE-rahoituksesta.

Lakiehdotuksen mukaan maakunnat päättävät rahoituksen käytöstä itsenäisesti.