Riitaisuus ja reviirikiista varjostavat jätealan lakiuudistusta – muutosraporttiin nippu eriäviä mielipiteitä

Jätelain uudistamista pohtinut työryhmä jätti muutosehdotuksensa.

Kotimaa
Jäteauton kuljettaja tyhjentää roska-astiaa.
Matti Myller / Yle

Niin yksityiset jätealan yritykset kuin kunnallisetkin toimijat suhtautuvat nihkeästi valmisteltavan jätelainuudistuksen keskeisiin muutosehdotuksiin. Yhteisen eriävän mielipiteen uudistuksen loppuraporttiin ovat jättäneet Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP, Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Eriävän mielipiteen ovat kirjauttaneet työryhmän loppuraporttiin myös kunnallista jätehuoltoa edustava Jätelaitosyhdistys, Kuntaliitto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Ne ovat kaikki olleet mukana ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä laatimassa loppuraporttia.

Erimielisyys ei yllättänyt alan toimijoita. Reviirikiistoja on piisannut.

– Ala on riitaisa, on ollut sitä perinteisesti. Siksi tässä haetaan selkeitä toimintarajoja. Tulkintaerimielisyyksiä on ollut siitä, missä raja menee, sanoo toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki Ympäristöteollisuudesta.

Liikaa ja liian vähän

Jätealan yrityksiä närästää työryhmän ehdotuksissa se, että kunnalliset jätelaitokset saisivat hankintalakia suuremman mahdollisuuden toimia yksityisillä jätehuoltomarkkinoilla.

– Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kuntien jätelaitokset saisivat tuplasti suuremman etuoikeuden kuin millään muulla toimialalla vääristää jätealan markkinoita monopolioikeuksiensa turvin. Uskomaton ehdotus, ihmettelee Rauhamäki.

Rauhamäen mielestä loppuraportin ehdotusten toteutuminen tarkoittaisi epäreilun asetelman jatkumista jätealalla.

Työ- ja elinkeinoministeriötäkin ärsyttää jätehuollon ehdotettu asettaminen erityisasemaan muihin aloihin verrattuna.

Jätelaitosyhdistyksen mielestä taas kunnallisille toimijoille pitäisi säätää vielä raportissa ehdotettuakin suurempi oikeus toimia yksityisillä markkinoilla, jotta jätehuoltopalveluiden saatavuus turvattaisiin. Jätelaitosyhdistyksen mukaan markkinaehtoisen ulosmyynnin ylärajaksi tulee säätää EU-direktiivin mukaisesti 20 prosenttia liikevaihdosta.

Hallitusohjelmasta poiketaan

Jäteyrityksiä ärsyttää myös se, että raportti ehdottaa kunnille laajempia yksinoikeuksia jätteisiin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallitusohjelman mukaan kuntien yksinoikeudet on määrä rajata asumisjätteisiin ja jätealan yritysten mielestä näin pitäisi toimiakin. Raportti taas jättäisi kuntamonopolin piiriin myös kuntien omassa toiminnassa syntyvän jätteen (mm. päiväkodit ja koulut).

Jätelaitosyhdistyksen mielestä kuntavastuun (yksinoikeuden) rajaaminen nykyisestä on tarpeetonta. Ehdotuksen mukaan kunnan vastuulta pienenisi noin 10 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Pois jäisivät muun muassa valtion ja seurakuntien yhdyskuntajätteet.

Jätelaitosyhdistys pitää kuitenkin hyvänä, ettei loppuraportissa ehdoteta järjestämisvastuun rajoittamista vain asumisjätteisiin. Kuntaliitto on näkökannoissaaan samoilla linjoilla Jätelaitosyhdistyksen kanssa.

Voimaan 2018

Jätelain muuttamista koskeva lakiesitys on määrä saada eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä ja voimaan 2018. Tätä nykyä reilu puolet yhdyskuntajätteistä (mm. asumisjäte) kuuluu kuntien yksinoikeuden piiriin. Elinkeinoelämän tuottama jäte taas on selkeästi jäteyritysten hallussa. Suomessa toimii tuhatkunta jätealan yritystä kuljetukset mukaanlukien. Jätelaitosyhdistys edustaa julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta. Niiden yhteenlaskettu vuosiliikevaihto on noin 450 miljoonaa euroa.