Yhä useampi Parkinson-potilas voi tulevaisuudessa säätää itse aivojaan

HYKSissä on asennettu Suomen ensimmäinen suuntaava elektrodi Parkinsonin tautia sairastavan aivoihin.

Parkinsonin tauti
Parkinson
Mårten Lampén / Yle

Sairaalan käytävällä vastaan kävelee määrätietoinen nainen. Ainoastaan päästä pieneltä alueelta ajellut hiukset ja hento arpi paljastavat, että hänelle on vastikään tehty aivoleikkaus.

Operaatiossa hänen aivoihinsa asennettiin kaksi heikkoa sähkövirtaa tuottavaa elektrodia.

– Se on helpottanut oireisiin ainakin 50 prosenttia. Kauhea jäykkyys on jäänyt pois ja vapina on vähentynyt, kertoo Suomen ensimmäisen suuntaavan elektrodin aivoihinsa saanut Parkinson-potilas. Hän haaveilee työhönpaluusta ja esiintyy siksi nimettömänä.

Jokaiselle etsitään yksilölliset säädöt

Parkinsonin taudin syväaivostimulaatiohoito kehittyy jatkuvasti. Nyt käyttöön otettu suuntaava elektrodi parantaa stimulaattorin säätövaihtoehtoja.

Operaatiossa aivoihin asennetaan kaksi suuntaavaa elektrodia. Virtalähde piilotetaan ihon alle solisluun tai vatsan kohdalle.

– Ei riitä, että elektrodit vain asetetaan vaan oikeille paikoilleen. Niihin täytyy löytää kullekin potilaalle omat, tarkat säädöt, kuvailee HYKSin neurokirurgi Riku Kivisaari.

Potilas voi itse säätää laitetta vointinsa mukaan

Potilas voi myös itse säätää laitetta. Stimulaattorin saanut potilas sanoo, että säätöjä vaihdettaessa vaikutuksen huomaa omassa voinnissaan heti.

– Kyseessä on pieni ipad-tyyppinen laite, jossa on säätövarat. Useampi säätö täytyy käydä tekemässä sairaalassa ja itse myös kokeilla kotona, että mikä on paremman tuntuinen.

Jos jonain päivänä esimerkiksi liikkuminen on erityisen vaikeaa, potilas voi lisätä stimulaatiota aivojen liikkumista säätelevälle alueelle. Toisena päivänä säätöä voi puolestaan tarvita aivojen puhealue.

Parkinson
Mårten Lampén / Yle

Syväaivostimulaatiohoito Suomessa alikäytettyä

Kaikille potilaille syväaivostimulaatio ei tuo apua.

– Hoito sopii parhaiten niille Parkinson-potilaille, joilla on edennut tauti ja optimilääkitys on käytetty loppuun. Potilaalle on tullut motorisia tilanvaihteluja, tahattomia pakkoliikkeitä tai lepovapinaa, johon lääkehoito ei tepsi, selittää HYKSin neurologian klinikan osastonylilääkäri Eero Pekkonen.

Suomessa on noin 15 000 Parkinsonia sairastavaa. Pekkosen mukaan syväaivostimulaattorista voisi hyötyä paljon nykyistä useampi potilas.

– Viime vuonna Suomessa operoitiin noin 70 Parkinson-potilasta. Jos verrataan kansainvälisiin datoihin, niin mielestäni lukumäärän pitäisi olla kaksinkertainen, Pekkonen sanoo.

Elinvuosia ei tule lisää, mutta laatu paranee

Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä sairaus. Parannusta siihen ei vielä tunneta.

Syväaivostimulaattorilla on kuitenkin mahdollista parantaa elämänlaatua.

– Me käännämme Parkinsonin taudin kelloa kolmisen vuotta taaksepäin. Taudin etenemistähän tämä ei valitettavasti pysäytä, sanoo neurokirurgi Riku Kivisaari.