Vaaliesitteet menevät usein heti roskiin – tänään ne toivat silti leivän aika monen suomalaisen pöytään

Kun kuntavaaliehdokkaiden numerot torstai-iltana varmistuivat, painotaloissa ja lehtien mainosmyynnissä tiedettiin, että perjantaina puhelin soi.

kuntavaalit
Mies työskentelee valopöydän ääressä.
Lassi Jalosen tehtävänä on katsoa, että vaaliesite on valmis lähtemään painoon.Sakari Partanen / Yle

Granon tuotantopäällikkö Lassi Jalonen nauraa, kun häneltä kysyy, montako vaalimainosta hänen silmiensä edestä on kulkenut uran aikana. Monta.

– Kaikki alkaa olla suurin piirtein nähty, hän kuittaa.

Tänään on taas se päivä. Kun ehdokkaat saivat torstai-iltana tietää tulevat ehdokasnumeronsa, ensimmäiset soittivat painotalon myyntiin vielä samana iltana. Varsinaiset vaalikiireet alkoivat kuitenkin vasta perjantaiaamuna.

Kun sujauttaa innokkaalta ehdokkaalta saadun esitteen paperinkeräykseen, ei tule ajatelleeksi, että esitteen tuottamiseen on voinut osallistua viisi ihmistä tai enemmänkin. Jalosen paikka ketjussa on aineistovalmistuksessa, asiakaspalvelijan ja tulostusoperaattorin välillä. Sitten on vielä jälkikäsittelijä, myyjä ja mahdollisesti lähettikin.

Jalosen aamun ensimmäinen asiakas on vaaliehdokas Etelä-Suomesta. Hän haluaa saada valmiit tuotteet tiistaina. On kiireisempiäkin: asiakaspalveluun tulee ihmisiä, jotka haluavat saada esitteet mukaan vielä samana päivänä.

Itse tulostaminen ei kestä kauaa. Digitaalipaino sylkee postikortin kokoisen esitteen ulos sekunnin murto-osassa.

Painotalon työntekijä vaihtaa digitaalipainon värikasettia.
– Lappuja pitää saada jakoon saman tien kun on numerot tiedossa, tietää operaattori Jari Toivanen.Sakari Partanen / Yle

Vaalimainosten ostajissa on kaksi ääripäätä. On niitä, joilla vaalimainokset on viilattu numeroa vaille valmiiksi etukäteen. He ovat saattaneet varata mainospaikan sanomalehden etusivun yläkulmasta puoli vuotta ennen vaaleja.

Sitten on niitä, jotka kävelevät asiakaspalveluun kuin rautakauppaan ja tiedustelevat epävarmana, millaisia mainoksia muut ehdokkaat ovat teettäneet.

– Yleisesti ehdokkaat ovat kyllä entistä ammattimaisempia, arvioi Granon Kuopion asiakkuuspäällikkö Johanna Taavitsainen.

"Onhan meillä tässä haastetta"

Työntekijä ompelupöydän ääressä.
Vaalibanderollit työllistävät myös ompelutaitoisia. Kuvassa Granon jälkikäsittelijä Susanna Järvisalo.Sakari Partanen / Yle

Vaalimainonta on isoa bisnestä. Sanomalehti Karjalaisessa yksi tai kaksi prosenttia koko vuoden ilmoitusmyynnistä tulee vaaleista. Se näkyy tuloksessa, jos jonakin vuotena vaaleja ei ole järjestetty. Lehtien ja painotalojen onneksi vaaleja riittää: kuntavaalit saavat peräänsä maakuntavaalit ja sitten tulevat presidentinvaalit.

Kaupunkilehdille ja paikallislehdille kuntavaalit ovat parhaat, ainakin jos mittarina on ehdokkaiden käyttämä raha. Tämä tiedetään hyvin Kuopion seudulla juuri aloittaneessa Kaupunkilehti Kukossa, jonka markkinoinnista ja mainonnasta vastaavalla Birgit Pelkonen-Huhmolla on alalta vuosikymmenien kokemus.

– Onhan meillä tässä haastetta, kun vasta kolmatta numeroa tehdään. Me ollaan lähestytty puoletoimistoja ja vähän yksittäisiäkin ehdokkaita ja kolme vaalilehteä on tulossa, hän luettelee.

Kaupunkilehti Kukon markkinointi ja mainonta Birgit Pelkonen-Huhmo.
Birgit Pelkonen-Huhmo vastaa Kaupunkilehti Kukon markkinoinnista ja mainonnasta.Sakari Partanen / Yle

Päätoimittaja Tarja Anunti sanoo, että lehdellä on ollut uutuudesta hyötyäkin, sillä ehdokkaat ja muut mainostajat ovat olleet yhteydessä kysymättäkin.

Painotalo otti uudet keinot käyttöön

Netti on vuosi vuodelta kovempi kilpailija printtimainonnalle vaaliehdokkaiden budjeteista. Sanomalehti Karjalaisen markkinointijohtaja Mikko Tiainen sanoo, että verkkomyynnin kasvu on kovaa, mutta euromäärät ovat vielä aika pieniä.

– Verkkomyynti ei ole tähän asti ole ollut kovin suurta. Nyt se alkaa olla.

Painotalo Grano on puolestaan alkanut tarjota uutena palveluna muun muassa nettisivujen tekoa ehdokkaille. Samaan aikaan yrityksessä kuitenkin ymmärretään, että kaikkien ehdokkaiden ei enää tarvitse ostaa esitteitä tai lehtimainoksia kampanjaansa.

– Nuoret ehdokkaat ovat hyvin kyvykkäitä tekemään itse ja onhan se selviö, että he käyttävät sosiaalista mediaa hyväkseen. Se on varmaan se suurin kilpailija printtipuoleen verrattuna.

Kaupunkilehti Kukon päätoimittaja Tarja Anunti.
Tarja Anunti on Kuopion seudun kaupunkilehti Kukon päätoimittaja.Sakari Partanen / Yle

Karjalaisen Mikko Tiainen ei ole erityisen huolissaan. Hän vetoaa viimevuotiseen Tuhat suomalaista -tutkimukseen, jonka mukaan painetut sanomalehdet olivat ylivoimainen ykkönen, kun kysyttiin, mistä ihmiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä taustaksi.

– Erityisesti vanhemmassa ikäryhmässä sosiaalisen median merkitys on marginaalinen, hän sanoo.

"Uusi sukupolvi on tottuneempi tilaamaan netistä"

Työntekijä katsoo kangastulostimen toimintaa.
Kangastulostin printtaa tunnissa kymmeniä metrejä vaikkapa banderollikangasta. Kuvassa Granon tulostusoperaattori Mika Räisänen.Sakari Partanen / Yle

Monesti puolueissa halutaan kuitenkin tukea paikallisia yrityksiä vaalimateriaalin hankinnassa. Esimerkiksi Kuopiossa kokoomuksen esitteet tulevat pienestä paikallisesta Arsmat-kirjapainosta ja keskustan julisteet Offset Tuoviselta. Iisalmessa vihreät on käyttänyt paikallista Ecoprint-painoa.

Yksittäinen ehdokas voi tietysti painattaa vaaliesitteensä missä tahansa – vaikka ulkomailla. Sitäkin tapahtuu, vaikka harva ehdokas tuskin haluaa nostaa sitä mielellään esille.

– Uusi sukupolvi on tottuneempi tilaamaan netistä, vaikka ulkomailta, Offset Tuovisen yrittäjä Ari-Veikko Tuovinen miettii.

Ylen vaalikone on julkaistu. Löydät vaalikoneen täältä. (siirryt toiseen palveluun)