Analyysi: Nastarengasmääräyksiä muutettiin teiden kulumisen vuoksi, mutta nyt tiet vasta kuluvatkin

Kukaan ei halua hengittää vaarallista katupölyä. Silti valtaosa haluaa nastarenkaat, jotka ovat sen ylivoimainen aiheuttaja.

katupöly
Katujen puhdistusta imulakaisukoneella Espoossa.
Katujen puhdistusta imulakaisukoneella Espoossa.Markku Ojala / AOP

Rengasalaa edustavan Autonrengasliiton mukaan kolme neljästä autoilijasta valitsee talvirenkaansa sen mukaan, kuinka hyvin renkaan luvataan pitävän jäällä. Seitsemän prosenttia sanoo olevansa kiinnostunut, kuinka paljon rengas kuluttaa tietä ja kuinka ympäristöystävällinen se on.

Uudellamaalla 76 prosenttia on valinnut autoonsa nastarenkaat, Helsingissä osuus on 75 prosenttia. Pohjoisimmassa Suomessa nastarenkaat löytyvät yli 90 prosentilla autoilijoista.

NASTA-tutkimusohjelman asiantuntijat ovat laskeneet, että jos kitkarenkaiden käyttö Helsingissä kaksinkertaistuisi eli puolet autoilijoista ajaisi talvisin nastattomilla talvirenkailla, nousisivat liikenneonnettomuuksista johtuvat vuosikustannukset jopa kolmella miljoonalla eurolla nykyisestä.

Jos puolet ajaisi, ennenaikaisista kuolemista ja muista terveyshaitoista syntyvät säästöt olisivat vastaavasti ainakin 30 miljoonaa euroa.

Nastaa nastan vieressä

Nastarenkaat menivät uusiksi vuonna 2013. Tuolloin asetuksella säädettiin, että nykyisissä nastarenkaissa saa olla enintään 50 nastaa yhtä renkaan vierintäkehän metriä kohden.

Poikkeus nastojen määrään kuitenkin sallittiin, mikäli valmistaja pystyy tyyppihyväksynnässä osoittamaan, että rengas ei kuluta tienpäällystettä yhtään enempää.

Tunnelmat uusia nastarengasmääräyksiä odotellessa olivat innostuneet. Asiantuntijat uskoivat, että uudet nastamääräykset vähentäisivät heti 15 prosenttia katupölystä.

Lähes kaikki rengasvalmistajat olivat jo tuolloin tutkijoiden kanssa yksimielisiä, että katupölyn eli alle 10 mikrometrin kokoisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajina nastarenkaat olivat suurin yksittäinen syy. Vielä 15 vuotta sitten rengasala esitti syntipukiksi katujen hiekoituksen.

Uusia nastarengasmalleja tuli nopeasti markkinoille. Joillakin valmistajilla oli renkaissa nyt valtavasti enemmän nastoja kuin entisissä malleissa. Tutkijoita alkoi heti kiinnostaa, voivatko ne todellakin kuluttaa päällystettä aiempaa vähemmän.

Nyt näyttää siltä, että kuluminen ei ole vähentynyt, vaan lisääntynyt.

Tien kuluminen lisääntyy heti, kun renkaalla aletaan ajaa

Renkaiden tyyppihyväksyntään vaadittava yliajotesti tehdään tehdastuoreilla renkailla. Toisin kuin käytetyissä, uusissa renkaissa nastat ovat kauniisti oikeilla paikoillaan ja tienpäällysteen kuluminen pysyy testin aikana aisoissa.

Aalto-yliopiston viime vuonna suorittamien testimittauksien mukaan erot vanhan mallin mukaisiin renkaisiin näkyvät siten, että nykyrenkaissa nastat alkavat työntyä ulospäin auton vetävällä akselilla sitä mukaa, kun renkaalla ajetaan. Vastaavasti nastat painuvat selvästi renkaan sisään ei-vetävällä akselilla.

Liikenteessä olevien autojen nastaulkonema saattaa mittauksien mukaan olla jopa 70 prosenttia yli tyyppihyväksynnässä mitatun lukeman.

Käytetyn nykyrenkaan kasvanut nastaulkonema raapii tiestä päällystettä irti huomattavasti enemmän kuin upouusi rengas yliajotestin aikana. Ennen vuotta 2013 valmistetuissa renkaissa ilmiö ei ollut läheskään yhtä suuri.

Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa ongelma tiedostetaan ja asiaan pyritään keksimään joku ratkaisu. Katsastuskonttorilla autoa ei voi hylätä liian suuren nastaulkoneman vuoksi. Jos voisi, uhkaisi valtaosaa pääkaupunkiseudun autoja ajokielto.

Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty, että rengasvalmistajat voitaisiin velvoittaa renkaiden takaisinkutsuun, jos nastaulkonemat eivät pysy kurissa. Euroopassa pohditaan parhaillaan myös, voisiko renkaille määrätä melurajoja. Silläkin olisi vaikutusta.

Ongelma ei ehkä olekaan nastojen suuri määrä

Ympäristön hiukkastutkimuksiin erikoistunut Nordic Envicon -yhtiö suoritti viime vuonna rengasmittauksia vertailemalla kahdeksaa suosittua nastarengasta.

Eri valmistajien nastarenkaita.
Nordic Envicon mittasi viime vuonna katypölypäästöjen määriä 205/55R16-kokoluokan Bridgestone Noranza-, Continental Ice Contact 2-, Goodyear Ultra Grip-, Hakkapeliitta 8-, Hakkapeliitta 7-, Hankook Winter iPike RS-, Michelin X Ice North 3- sekä Pirelli Ice Zero-renkaista. Verrokkirenkaina toimivat ennen vuoden 2013 uusia rengamääräyksiä valmistettu Michelin X Ice North 2 sekä Nokian R2-kitkarengas. Mittauksen ajonopeus on 50 km/h. Kuvasta selviää, että nastojen määrä vaihteli 96-190 välillä. Nordic Envicon

Mittauksissa ajettiin testiautolla mahdollisimman hyvin pölyltä ja muulta lialta putsattua vakioitua reittiä noin 200 kilometriä ajetuilla nastarenkailla. Vuoden 2016 renkaiden vertailukohtana käytettiin nastarengasta ajalta ennen vuoden 2013 uusia nastarengasmääräyksiä sekä kitkarengasta.

Nordic Envicon ei vielä paljasta rengasmerkkikohtaisia tutkimustuloksia, koska mittaus toistetaan vastaavissa olosuhteissa tänä vuonna. Alla ovat silloin samat renkaat.

Jotain kuitenkin tiedetään ja tulokset ovat sekä huolestuttavia että lupaavia.

Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi.

Lupaavaa taas on, että renkaissa olevien nastojen määrä ei suoraan kerro, kuinka paljon rengas kuluttaa päällystettä. Kaksi parasta 190-nastaista ja kaksi 96-nastaista muodostivat katupölyä lähes saman verran. Ongelma ei siis ole nastojen määrä, vaan nastojen ulkonema. Filosofisempi pohdinta on sitten, tarvitseeko isopyöräisen henkilöauton alla olla 800 nastaa.

Vertailun vuoksi vähiten päällystettä kuluttavan nastarenkaan eli vuoden 2013 renkaan ero kitkarenkaaseen oli Nordic Enviconin mittaamana kymmenkertainen.

Lähteet: Nordic Envicon Oy, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Autorengasliitto, Aalto-yliopisto, Trafi

Juttua tarkennettu 13.3 klo 9.00: Helsingin nastarengaslaskelmat perustuivat NASTA-tutkimusohjelmaan, eivätkä Helsingin Rakennusviraston laskelmiin. 14.3 klo 10.55 Autonrengasliitto edustaa rengasalaa eikä rengaslvalmistajia kuten jutussa aiemmin luki.