Laaja terveystutkimus selvittää kansalaisten terveysriskit – voin syönti näkyy kolestroliarvoissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tutkimuksen, jolla selvitetään asukkaiden terveystilaa ja terveysriskejä.

terveys
Ville Laitinen saapuu terveystutkimukseen
Lappeenrantalainen Ville Laitinen on yksi FinTerveys 2017-tutkimukseen osallistuvista. Kare Lehtonen/Yle

THL:n FinTerveys-tutkimukseen osallistuu Etelä-Karjalassa noin 700 ja Kymenlaaksossa vajaat 300 satunnaisotannalla valittua ihmistä. Koko maassa tutkittavia on 10 000 ja tutkimusalue ulottuu pääkaupunkiseudulta Utsjoelle.

Tutkittavien terveydentila käydään läpi perusteellisesti kyselyin, mittauksia ja verikokeen avulla.

– Tutkittavalta mitaan verenpaine, vyötärön ja lantion ympärys ja kehon koostumus. Verikokeesta saadaan kolestroli-, maksa- ja sokeriarvot, sanoo tutkimushoitaja Sanna Ahonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Yksi tutkimukseen kutsutuista on lappeenrantalainen Ville Laitinen.

– Uskon, että minunkin ikäluokkani on huonommassa kunnoissa kuin oletetaan, ikävä kyllä, sanoo Ville Laitinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin on tutkinut kansalaisten terveydentilaa 1970-luvulta lähtien viiden vuoden välein. Tuolloin Pohjois-Karjala-projektilla saatiin ihmisten elämäntapoihin muutoksia ja sitä kautta sydän- ja verisuonitautien määrä väheni.

Nyt odotetaan miten esimerkiksi voin käytön lisääntyminen näkyy tuloksissa.

– Voisi olettaa, että nyt ehkä näkyisi kolestroliarvoissa, jos voin käyttö on lisääntynyt tässä muutaman vuoden sisällä, pohtii tutkimushoitaja Sanna Ahonen.

Osa saa liikunnan seurantalaitteen

Tutkijat tietävät, että kyselyyn sisältyy raportointiharha sillä esimerkiksi liikuntaa harrastamatonkin kertoo helposti olevansa aktiiviliikkuja, kun sitä kyselyssä kysytään.

– Osalle tutkittavista annetaan viikoksi seurantalaite, joka mittaa kaiken liikkeen sekä unen ja levon, kertoo tutkimushoitaja Inka Nummela.

Laitetta käteen kiinnittävä Ville Laitinen ei usko laitteen lisäävän viikon aikana liikkumista tai tuovan pidempiä yöunia.

– Aika kiireinen on elämä ja siihen kuuluu liikuntaa muutenkin, joten tuskin päivärytmi muuttuu. Todennäköisesti ei myöskään tule nukuttua kahdeksaa tuntia yössä.

Väestötutkimukset ovat muuttaneet ravitsemussuosituksia ja kehittäneet lääkäreiden hoito-ohjeita. Terveystarkastusten avulla on myös kehitetty terveysohjelmia esimerkiksi allergioiden ja lihavuuden hoitoon. Elämäntapojen muutokset voivat johtaa jälleen suositusten muuttumisiin.

– Olen nyt lähes kolmekymppinen ja omassa ikäluokassa olen huomannut, että liikkuminen jää vähemmälle kun on työ ja ura. Omalle kohdalleni tutkimus tuli hyvään ikään ja saumaan, pohtii Ville Laitinen.

Uusia suosituksia on odotettavissa loppuvuodesta. Tutkimustulokset vaikuttavat myös siihen, minkälaisia sosiaali- ja terveyspalveluita tulevaisuudessa tarjotaan.