“Koodaaminen on siistiä, rakastan sitä“ – suomalainen ohjelmointiopetus matkaa halki Afrikan

Lähes 2 000 afrikkalaista nuorta saa suomalaisen koodibussin kautta parin seuraavan kuukauden aikana luovan koodauksen opetusta kymmenessä Afrikan maassa.

Kuva: Toni Määttä / Yle

NAIROBI Joukko kenialaisia lapsia istuu kuulokkeet korvillaan seuraten intensiivisesti kannettavan tietokoneen näyttöä. Välillä lasten sormet käyvät ahkeraan näppäimistöllä ja hetken päästä koko keho huojuu kuulokkeissa soivan itse luodun musiikin tahdissa.

Yksi suomalaisen CodeBus Africa -hankkeen koodaustyöpajassa istuvista lapsista on yläastetta käyvä Kristina Njeri. Ensimmäistä kertaa elämässään koodaava Njeri on ottanut valmisteilla olevaan biisiinsä vaikutteita elokuvamaailmasta.

– Ensimmäinen säkeistö on kauhuelokuvasta, Njeri kertoo.

Myös John Mark on opettelemassa koodauksen aakkosia ensimmäistä kertaa.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun koodaan. Tämä on helppoa. Parasta on biittien tekeminen, Mark puolestaan kertoo.

Työpajat kestävät yhden päivän, ja niissä opetellaan tekemään musiikkia avoimen lähdekoodin avulla.

– Musiikki on tärkeää jokaisessa maassa. Se on myös luovaa sekä interaktiivista ja siinä tulee kokeiltua helposti uusia juttuja. Musiikin avulla koodaaminen ei ole niin vakavaa, sillä tarkoitus on ennen kaikkea pitää hauskaa, sanoo Codebus Africa -hankkeen projektikoordinaattori Irena Bakić.

“Digitaidosta on tulossa lähes yhtä tärkeä kuin lukutaidosta”

Suomessa ohjelmoinnin perusteita opiskellaan tästä vuodesta alkaen peruskoulun kaikilla luokilla, mutta esimerkiksi Keniassa koodausta voi opiskella harvoilla kursseilla vasta lukiossa ja yliopistossa.

Monelle työpajaan osallistuvalle lapselle kyseessä onkin ensimmäinen kosketus ohjelmointikieleen.

Tarkoitus onkin innostaa afrikkalaisia nuoria oppimaan kovaa vauhtia digitalisoituvan maailman perustaitoja, kuten juuri koodausta sekä tarjota työkaluja sen oppimiseen.

– Digitaidoista on tulossa lähes yhtä tärkeitä kuin lukutaidosta. Jos halutaan, että kaikilla nuorilla on samanlaiset mahdollisuudet elämässä, niin kyllä se vaatii, että jokaisella on samanlaisia työkaluja. Jokaiselle nuorelle maailman jokaisessa kolkassa täytyy tarjota mahdollisuus kokeilla koodausta, huomauttaa Bakić.

Jokaiselle nuorelle maailman jokaisessa kolkassa täytyy tarjota mahdollisuus kokeilla koodausta.

Irena Bakić

Bakićin mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien täytyisi tulla koodareiksi. Tavoite on avata uusia ikkunoita sekä herättää huomaamaan, että tällainenkin mahdollisuus on.

Hankkeen tavoitteena on herättää myös pohtimaan erityisesti tyttöjen aktiivisuutta teknologian hyödyntäjinä ja kehittäjinä. Jokaisen työpajan osallistujista vähintään puolet on tyttöjä. Samaa koskee myös koulutettavia paikallisia ohjaajia.

– Ei ole varmaan olemassa yhtäkään maata, jossa tyttöjä ja poikia on yhtä paljon teknologia-alalla. Sekä tytöillä että pojilla on yhtä paljon annettavaa teknologia-alalle ja tämän takia me haluamme inspiroida erityisesti tyttöjä, että myös he voivat olla osana teknologiaa, Bakić toteaa.

Lapset opiskelevat Codebus Africa -hankkeessa koodauksen perusteita musiikin avulla. Kuva: Toni Määttä / Yle

Ghanasta Mosambikiin, Nigeriasta Etelä-Afrikkaan

Kaikkiaan lähes 2 000 afrikkalaista nuorta saa suomalaisen koodibussin kautta luovan koodauksen opetusta yhteensä kymmenessä Afrikan maassa. Takana ovat jo Ghana, Nigeria ja Etiopia. Keniasta matka jatkuu kohti seuraavaa pysäkkiä Ugandaa. Päätepysäkkinä toimii Etelä-Afrikka toukokuun lopussa.

Kaikkiaan lähes 2000 afrikkalaista nuorta saa suomalaisen koodibussin kautta luovan koodauksen opetusta yhteensä kymmenessä Afrikan maassa. Matka alkoi helmikuun puolivälissä Ghanasta ja päättyy toukokuun lopussa Etelä-Afrikkaan. Kuva: Kuva: Yle Uutisgrafiikka

– Afrikassa on tosi iso buumi startuppeihin ja mantereelta tulee paljon erilaisia teknologioita ja appeja. Meininki on täällä aivan mieletön. Nuoret oppivat todella nopeasti koodaamaan, iloitsee Bakić.

Idea koodibussin matkaan laittamiseen tuli Bakićin mukaan Saharan eteläpuoleisen Afrikan Suomen suurlähetystöistä. Hanke on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Opetuksesta vastaavat Aalto-yliopiston opiskelijat, jotka pitävät koodaustyöpajoja yhdessä paikallisten kanssa. Tarkoitus onkin, että yhden päivän kestävässä työpajassa opittuja taitoja on tarkoitus pitää yllä jatkossakin.

– Siinä paikalliset kumppanit astuvat tosi tärkeään osaan. He jatkavat meidän aloittamaamme työtä. Työpajoissa käyneet koulut tai nuoriso-organisaatiot tietävät kenen luokse mennä ja ketä kutsua järjestämään näitä tapahtumia tulevaisuudessa. Koulutamme hankkeen aikana 40 afrikkalaista koodaria pitämään näitä työpajoja jatkossa, Bakić kertoo.

Päivän päätteeksi on syntynyt joukko ihan oikealta kuulostavia biisin alkuja.

– Koodaaminen on siistiä, rakastan sitä. Välillä tulee hankalia kohtia, mutta se on silti helppoa. Aion ehdottomasti jatkaa sitä, hymyilee Kristina Njeri.

Myös lukiota käyvä Keneth Michuki Njoroge pitää koodauksen oppimista helppona.

– Nautin siitä ja opin paljon. Asiat, joita luulimme koodaamisessa vaikeiksi ovatkin helppoja, Njoroge toteaa.

Asiat, joita luulimme koodamisessa vaikeiksi olivatkin helppoja

Keneth Michuki Njoroge

Moni työpajaan osallistunut pitää koodauksen opettelua tärkeänä taitona, josta on hyötyä tulevaisuudessa. Tätä mieltä on muun muassa Njorogen luokkakaveri Nick Masila.

– Koodaamisen oppiminen on minulle hyvin tärkeää, koska ammateissa joista haaveilen tarvitaan koodaamista. Sain ideasta kiinni ja haluan oppia lisää, Masila sanoo.