Mikä mies on Geert Wilders – Hollannin Donald Trump ja Mozart, islaminvastainen ristiretkeilijä?

Hollannin oikeistopopulistinen Vapauspuolue saattaa nousta keskiviikon parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Millainen mies on puolueen perustaja ja yksinvaltias, Geert Wilders?

Geert Wilders
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Geert Wilders on Länsi-Euroopan oikeistopopulistisista johtajista värikkäimpiä.

Hän ei turvallisuussyistä useinkaan tapaa äänestäjiä tai toimittajia. Hän puhuu kannattajilleen lähes yksinomaan sosiaalisen median ja Twitterin kautta.

Hän johtaa puoluetta, jolla on vain yksi jäsen: hän itse. Hän vastustaa islamia ja maahanmuuttoa, mutta on itse maahanmuuttajan poika ja maahanmuuttajan aviomies.

1) Millainen tausta Geert Wildersillä on?

Geert Wilders on syntynyt 6. syyskuuta 1963 Venlossa, Kaakkois-Hollannissa, lähellä Saksan rajaa. Hänen isänsä oli töissä painotalossa. Äiti hoiti kotona Geertiä sekä hänen isoveljeään ja kahta isosiskoaan.

Geert Wildersin äiti oli kotoisin Indonesiasta, indonesialaisen äidin ja hollantilaisen isän tytär.

Geert kasvatettiin katoliseksi. Hän ei ollut hyvä koulussa, ja on itse kertonut olleensa kapinallinen nuoruusvuosina.

Hänen isoveljensä Paul – joka väittää Geertin katkaiseen välit häneen poliittisten erimielisyyksien takia – on Der Spiegelin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kuvannut Geertiä "kauheaksi tuholaiseksi, itsekeskeiseksi ja aggressiiviseksi". Isoveljen mukaan vanhemmat jopa uhkasivat karkottaa Geertin kotoaan.

Koulun ja asepalveluksen jälkeen Geert Wilders vietti aikaa Israelissa moshav-osuuskunnassa, matkusteli Lähi-idässä ja muutti sen jälkeen Utrechtiin töihin.

Vuonna 1989 hän liittyi oikeistoliberaaliin Vapauden ja demokratian kansanpuolueeseen (VVD) ja alkoi työskennellä puolueen parlamenttiavustajana seuraavana vuonna. Vuonna 1998 hänet valittiin VVD:n listoilta kansanedustajaksi.

Wilders on naimisissa unkarilaisen Krisztina Wildersin kanssa. Vaimo on entinen diplomaatti. Pariskunnalla ei ole lapsia.

Wilders tapasi lauantaina kannattajiaan Heerlenissä
Wilders tapasi lauantaina kannattajiaan Heerlenissä. Isot kampanjatilaisuudet ovat harvinaisia, sen sijaan Wilders tapaa satunnaisesti kannattajiaan katumielenosoituksissa.Marcel van Hoorn/EPA

Geert Wildersiä on kutsuttu Hollannissa Mozartiksi, vaaleiden hiusten takia. Nuoruudessaan hänellä oli kihara, tumma tukka, ja värjäämisen on epäilty liittyvän haluun peitellä indonesialaisia sukujuuria. Mutta on syy mikä tahansa, vaalea hiuspehko on miehen tavaramerkki.

2) Miten Wilders radikalisoitui?

Wilders edusti VVD:ssä puolueen oikeaa laitaa, ja hän oli jo ennen Yhdysvaltain terrori-iskuja sitä mieltä, että ääri-islamilaisuus on uhka.

Wildersin kanta kuitenkin kärjistyi selvästi toukokuussa 2002, kun äärioikeistolainen ja maahanmuuttovastainen hollantilaispoliitikko Pim Fortuyn murhattiin. Murhaaja oli hollantilainen eläinoikeusaktivisti, ei maahanmuuttaja tai islamisti – mutta murha vaikutti laajasti hollantilaiseen politiikkaan ja kiristi keskustelukulttuuria.

Islamia vastustavan elokuvaohjaajan, Theo van Goghin murha marraskuussa 2004 oli omiaan lisäämään Wildersin islam-vihaa. Marokkolaistaustainen islamisti ampui van Goghin Amsterdamissa ja iski van Goghin rintaan tappouhkauksen Geertin puoluetoverille, islamia kritisoineelle Ayaan Hirsi Alille.

Theo van Goghin murhasta lähtien Geert Wilders – jonka henkeä oli uhattu aiemminkin – on ollut ympärivuorokautisessa suojelussa. Salamurhan pelossa hän asuu salaisessa osoitteessa, liikkuu panssaroidulla autolla, ja peruu usein kokouksiaan ja esiintymisiään.

Samoihin aikoihin Geert Wilders tuli VVD-puolueessa kahteen otteeseen sivuutetuksi ministerinimityksissä, vuonna 2002 ja 2004.

Vuonna 2004 Wilders laati yhdessä puoluetoverinsa kanssa kymmenkohtaisen muistion, jossa vaati VVD:tä siirtymään oikealle ja muun muassa estämään Turkin EU-jäsenyyden. Tämä johti Wildersin ja puolueen parlamenttiryhmän johtajan välirikkoon ja 2. syyskuuta 2004 Wilders erosi puolueesta.

Vuotta myöhemmin Wilders nimesi puolueekseen Vapauspuolueen ja osallistui vaaleihin ensimmäistä kertaa omalla puolueellaan vuonna 2006. Tuloksena oli yhdeksän paikkaa 150-paikkaiseen parlamenttiin.

Wilders ja vartijat
Geert Wildersiä seuraa koko ajan iso joukko poliiseja. Lauantaina hän piipahti poliisisaattueessa Valkenburgissa.Robin Utrecht/EPA

Vaikka Vapauspuolueella nyt on parlamentin alahuoneessa 12 paikkaa (150:stä) ja senaatissa 9 paikkaa (75:stä), Geert Wilders on edelleen Vapauspuolueen ainoa jäsen ja yksinvaltias. Hän siis päättää yksin puolueohjelmasta, ehdokaslistasta ja mahdollisista hallitusneuvotteluista.

Toisaalta Vapauspuolue ei omalaatuisen puoluerakenteen takia saa monia muille puolueille tulevia julkisia tukia. Wilders saa rahoituksen yksityisinä lahjoituksina, muun muassa amerikkalaiselta, islamia vastustavalta David Horowitzin Vapauskeskukselta.

Puolueen kansanedustajat ovat itse asiassa puolueen kannattajia ja vapaaehtoisia, eivät jäseniä. Koska Wilders on valinnut ehdokkaat henkilökohtaisesti, ehdokkaita on vähän ja esimerkiksi vuoden 2014 kunnallisvaaleissa puolue asetti ehdokkaita vain kahdessa kunnassa.

3) Millaista politiikkaa hän ajaa?

Geert Wildersin päätavoite on rajoittaa maahanmuuttoa ja kitkeä islamilaisuus Hollannista. Koraani pitäisi kieltää, islamilaisia päähuiveja verottaa.

EU-jäsenyydestä Wilders järjestäisi kansanäänestyksen.

New York Timesin haastattelema (siirryt toiseen palveluun) Työväenpuolueen kansanedustaja Michiel Servaes sanoo, että Wildersin kannat ovat koventuneet viime vuosina, kenties yleisen maahanmuuttokriittisyyden noustua:

– Vuonna 2012 hän oli sitä mieltä, ettei Hollantiin tarvita lisää moskeijoita, nyt hän haluaa sulkea kaikki moskeijat. Vuonna 2012 hän halusi rajoittaa turvapaikanhakijoiden määrän tuhanteen vuodessa, nyt hän sanoo: "ei uusia turvapaikanhakijoita".

Saksalaisparaatin lava
Düsseldorfin Ruusumaanantain paraatissa oli tänä vuonna lava, jonka kylkeen oli kirjoitettu: Vaalea on uusi ruskea. Hahmot esittivät Donald Trumpia, Marine Le Peniä, Geert Wildersiä ja Adolf Hitleriä.Friedemann Vogel / EPA

Wilders tapaa harvoin äänestäjiään kasvotusten. Tämä ei johdu pelkästään turvallisuussyistä, vaan myös siitä, ettei puolueella ole varoja järjestää isoja kokoontumisia.

Hän syyttää mediaa monista Alankomaiden ongelmista, ja antaa haastatteluja helpommin ulkomaisille kuin hollantilaisille toimittajille. Mutta ei haittaa – Geert Wilders pitää yhteyttä kannattajiinsa netin ja erityisesti Twitterin kautta.

Häntä pidetään tviittailun mestarina: toisin kuin vaikkapa Donald Trump, hän ei purskauttele viestejä tunteella, vaan jokainen tviitti on tarkkaan harkittu, joskin ajoittain hyvinkin provokatiivinen.

Hänen väitetään uittaneen hollannin kieleen uusia termejä, kuten "kopvoddentaks" eli päärättivero ja "testosteronbommen" eli testosteronipommi (jolla hän viittaa Eurooppaan saapuviin miesmaahanmuuttajiin).

Pikkuveljensä politiikkaan kriittisesti suhtautuva Paul Wilders katsoo Der Spiegelin haastattelussa, että hänen veljensä kaupittelee helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Esimerkiksi moskeijoiden sulkeminen ja Koraanin kieltäminen edellyttäisi muutoksia Hollannin perustuslakiin, mikä puolestaan vaatisi kahden kolmasosan enemmistöä.

– Meillä on paljon puolueita. Tässä poliittisessa järjestelmässä hän ei ikinä onnistu. Päästäkseen pääministeriksi Geert tarvitsisi koalitiokumppaneita tai tuen monelta tukipuolueelta muodostaakseen vähemmistöhallituksen. Hänen pitäisi tehdä myönnytyksiä ja rikkoa vaalilupauksia.

Ranskan Marine Le Pen ja Hollannin Geert Wilders
Ranskan Kansallisen rintaman Marine Le Pen perusti europarlamenttiin toissa vuonna uuden puolueryhmän Geert Wildersin tuella.Olivier Hoslet/EPA

Hollantilaisen sanomalehden, NRC:n analyysin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Wildersin retoriikassa on vain niukasti sisältöä. Vaaliohjelmakin on yksisivuinen paperi, jossa ei ole mitään yksityiskohtia siitä, miten hänen ohjelmansa olisi taloudellisesti toteutettavissa.

4) Millainen Geert Wilders on verrattuna muihin populistijohtajiin?

Wildersiä on usein verrattu muihin oikeistopopulisteihin, häntä on esimerkiksi kutsuttu Hollannin Trumpiksi. Yhtäläisyyksiä onkin runsaasti, mutta niin on myös eroja.

Wilders perusti yhdessä Ranskan Kansallisen rintaman johtajan, Marine Le Penin kanssa EU-parlamenttiin oman puolueryhmän, Kansakuntien ja vapauden Euroopan.

Wildersin maahanmuuttokritiikki ja eliitin sekä vakiintuneen median arvostelu on populismin ydinsisältöä.

Mutta esimerkiksi juutalaisvastaisuuteen Wilders ei syyllisty lainkaan, päinvastoin: hän on Israelin vankka tukija. Myös homojen oikeuksien suhteen Wilders on liberaali.

Donald Trumpin tavoin Wilders pyrkii puhuttelemaan erityisesti yhteiskuntaan pettyneitä valkoisia miehiä. Trumpilta on kopioitu kampanjalause: "Tee Amerikasta suuri jälleen" on nyt muodossa "Alankomaat on meidän jälleen". Toisin kuin Trump, Wilders ei kuitenkaan esiinny vaalitilaisuuksissa.

Geert Wilders oikeudessa
Geert Wilders oikeudessa viime marraskuussa. Joulukuussa hän sai tuomion syrjintään yllyttämisestä, vuonna 2014 pitämästään puheesta. Remko de Waal/EPA

Wilders kiistää olevansa fasisti tai äärioikeistolainen. Hänet tuomittiin vuonna 2016 syrjintään yllyttämisestä, mutta hän ei ole yllyttänyt kannattajiaan väkivaltaiseen toimintaan.

5) Nouseeko Geert Wilders Alankomaiden pääministeriksi?

Tuskin. Vaaleissa paikoista kisaa 28 puoluetta ja vaikka Vapauspuolue saisikin puolueista eniten kansanedustajia, se ei yksin saa yli puolta paikoista.

Halukkaita hallituskumppaneita ei ole ilmaantunut ainakaan vielä ennen vaaleja. Muut puolueet vierastavat Wildersin radikaalia maahanmuuttovastaisuutta.

Vuosina 2010-2012 Vapauspuolue toimi oikeistolaisen vähemmistöhallituksen tukipuolueena, mutta Wilders veti tukensa pois vuoden 2012 budjettineuvotteluissa. Tämän vuoksi ainakin VVD:ssä häntä pidetään epäluotettavana hallituskumppanina.

Wilders ja Vapauspuolueen mielenosoitus
Wilders (vasemmalla) otti viime keskiviikkona osaa Haagissa Turkin lähetystön edessä järjestettävään mielenosoitukseen. Plakaatissa lukee turkiksi: "Pysy poissa! Tämä on meidän maamme!" Robin van Lonkhudsen/EPA

Aivan vaalien alla Wildersin entistä puoluetta (VVD) johtava pääministeri Mark Rutte kovisteli ennennäkemättömällä tavalla Turkkia ja kielsi turkkilaisministerien kampanjoinnin Hollannissa.

Toimi oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että myös oikeistoliberaali VVD haluaa säilyttää Alankomaat hollantilaisena – mitä se sitten eri kansalaisille merkitseekin.

Wilders on siten jo saavuttanut pitkälti tavoitteensa. Muut puolueet ovat kiristäneet maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevia kantojaan, koska pelkäävät menettävänsä äänestäjiä Wildersille.