Erdogan: "Hollanti saa maksaa"

Turkkilaiset poliitikot käyttivät kovaa kieltä puhuessaan Hollannin ja Turkin suhteista sunnuntaina. Mistä sanasodassa on kyse?

Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan puhui yleisötilaisuudessa 12. maaliskuuta.EPA

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi sunnuntaina, että Hollanti saa vielä maksaa päätöksestään olla päästämättä Turkin ulkoministeriä maahan.

– Hei Hollanti, jos uhraat turkkilaisten ja hollantilaisten suhteet [Hollannin] keskiviikon vaalien takia, maksatte siitä hinnan, Erdogan uhosi Istanbulissa.

Hänen mukaansa viikonlopun tapahtumat eivät voi jäädä "vaille vastausta".

Mistä sanasota alkoi?

Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlu oli määrä puolustaa Turkkiin ehdotettua uutta perustuslakia vaalitilaisuudessa Rotterdamissa lauantaina. Rotterdam kielsi tilaisuuden järjestämisen.

Çavuşoğlu päätti matkustaa Hollantiin siitä huolimatta, mutta Hollanti veti ulkoministeri Çavuşoğlu koneelta laskeutumisluvan.

Myöhään lauantaina Hollanti esti Turkin perheministerin Fatma Betül Sayan Kayan pääsyn Turkin konsulaattiin Rotterdamissa. Poliisi saattoi hänet Saksan rajalle.

Kaya syytti sunnuntaina hollantilaisviranomaisia "tylystä ja rajusta kohtelusta".

Mikä oli Turkin ulkoministerin vastaus?

Ulkoministeri Çavuşoğlu tuomitsi Hollannin toiminnan molempien ministereiden suhteen jyrkästi sunnuntaina.

– Anteeksipyyntö ei riitä, Çavuşoğlu sanoi Ranskan Metzissä, jossa osallistui vaalitilaisuuteen.

Hän kutsui puheessaan Hollantia "fasismin keskukseksi".

Turkki ilmoitti jo lauantaina, että Hollannin suurlähettiläs ei ole tervetullut takaisin Ankaraan. Hän on lomalla Turkin ulkopuolella.

– Meillä on muutakin mielessä. Olemme jo alkaneet suunnitella seuraavia askeleita, sanoi Çavuşoğlu.

Çavuşoğlu moitti Hollantia ylimielisyydestä.

Hänen mukaansa pääministeri Mark Rutte oli sanonut, että ulkoministeri voisi tulla Hollantiin kiertelemään museoita ja keräämään tulppaaneja mutta ei tapaamaan turkkilaisyhteisöä.

Metz antoi vaalitilaisuudelle luvan, koska aluehallinnon mukaan siihen ei liittynyt turvallisuusuhkia. Sunnuntai-iltapäivänä tilaisuuteen oli kokoontunut noin sata henkilöä.

Mevlet Cavusoglu pitämässä puhetta.
Mevlet Cavusoglu pitämässä puhetta Turkin konsulaatissa Hampurissa 7. maaliskuuta.Carsten Koall / EPA

Mitä Hollanti vastasi?

Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan kyseessä on pahin selkkaus, joka on kohdannut Hollantia vuosiin.

Hän piti kuitenkin ajatusta Çavuşoğlun vaatimasta anteeksipyynnöstä mahdottomana.

– Jotkut Turkin poliitikot puhuvat natsismista ja fasismista Hollannin yhteydessä. Sellaista puhetta ei voi hyväksyä. Mitään anteeksipyyntöjä ei missään nimessä tule. Heidän tässä pitäisi pyytää anteeksi eilistä, Rutte sanoi toimittajille sunnuntaina.

Miksi vaalitilaisuuksia on kielletty?

Monet Euroopan maat ovat kieltäneet Turkin vaaleihin liittyvien tilaisuuksien järjestämisen. Tilaisuuksia on kielletty Hollannin lisäksi ainakin Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Kieltoja on perusteltu turvallisuussyillä.

Hollanti on lisäksi varuillaan maassa keskiviikkona järjestettävien vaalien vuoksi. Geert Wildersin islaminvastainen Vapauspuolue on vaaleissa ennakkoon vahvoilla.

Monet Euroopan maat ovat myös huolissaan Turkin tilanteesta heinäkuisen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Erityisesti Saksa on arvostellut Turkissa tehtyjä joukkopidätyksiä ja julkisessa hallinnossa tehtyjä "puhdistuksia".

Heinäkuun jälkeen jo lähes satatuhatta hallinnon virkamiestä on erotettu viroistaan.

Mistä Turkissa äänestetään?

Turkki äänestää 16. huhtikuuta perustuslain muutoksista, jotka keskittävät valtaa presidentille.

Uudistuksen jälkeen presidentti voisi esimerkiksi nimittää ja erottaa ministereitä sekä hajoittaa parlamentin. Hänellä olisi myös valta julistaa maahan poikkeustila. Pääministerin virka poistuisi kokonaan.

Noin 5,5 miljoonaa turkkilaista asuu ulkomailla. Heidän rooliaan pidetään vaalituloksen kannalta merkittävänä.

Päivitetty 12.3. klo 18.49. Lisätty pääministeri Rutten kommentit.

Lähteet: AP, AFP