Turkkilaiset reagoivat voimakkaasti Hollanti-kriisiin – Twitterissä Hollantia kutsutaan fasistimaaksi

Turkkilaisprofessori uskoo, että uhoamisestaan huolimatta Turkki ei aseta pakotteita Hollannille.

Turkki
Turkin lippuja, ihmiset polttavat seteleitä.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan kannattajat polttivat dollareita Hollannin konsulaatin edessä Istanbulissa sunnuntaina. Cem Turkel / EPA

Hollannin ja Turkin suhteet jäätyivät pakkasasteille viikonloppuna, kun Hollanti esti turkkilaisministereitä kampanjoimasta perustuslain muutoksen puolesta maassa viikonloppuna.

Päätös aiheutti kuohuntaa Turkissa.

Turvallisusviranomaiset estivät pääsyn Hollannin suurlähetystöön ja konsulaattiin. Istanbulissa Hollannin konsulaatin edessä järjestettiin mielenosoitus, jossa eräs protestoija poisti Hollannin lipun tangosta ja korvasi sen Turkin lipulla.

Pääkaupungissa Ankarassa protestoijat taas kiskoivat alas Hollannin mukaan nimetyn katukyltin Hollannin suurlähetystön lähellä.

Viestipalvelu Twitterissä Hollantia fasistimaaksi kutsuva aihetunniste oli sunnuntaina suosituimpien puheenaiheiden joukossa.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhosi, että Hollanti joutuu maksamaan teoistaan. Hän nimitteli hollantilaisia fasisteiksi ja uhkasi maata pakotteilla.

– Tulette maksamaan tästä, emme ole vielä edes aloittaneet, hän sanoi Istanbulissa pitämässään puheessa.

Turkki ilmoitti lisäksi, että lomalla oleva Hollannin suurlähettiläs ei ole ainakaan hetkeen tervetullut takaisin maahan.

"Häpeämme tätä ulkopolitiikkaa"

Turkkilaisprofessori, Lundin yliopiston Lähi-idän tutkimuskeskuksen professori Umut Özkirimli arvioi Ylelle, että Turkki tuskin toteuttaa uhkauksiaan.

– He voivat tehdä jotain pieniä toimenpiteitä. Mutta talousministeri sanoi jo, että tapahtumat eivät vaikuta esimerkiksi kauppasuhteisiin. Tämä on enemmän muskeleiden näyttöä, joka johtuu vain lähestyvästä kansanäänestyksestä.

Kaikki turkkilaiset eivät tuominneet Hollannin toimia.

Etenkin hallitusta vastustavat ihmiset suhtautuivat tapaukseen jopa vahingoniloisesti. He huomauttivat, että vastaavanlaista kampanjatilaisuutta olisi tuskin sallittu Turkissa, jossa monet hallituksen kriitikot on viime kuukausina vaiennettu.

– Häpeämme tätä ulkopolitiikkaa. Muutama kuukausi sitten olimme sodassa Venäjää vastaan, nyt Hollantia, tiivisti eräs turkkilainen tviittaaja.

Ulkoturkkilaisilla iso rooli kansanäänestyksessä

Kiista sai alkunsa, kun Turkin ulkoministerin Mevlet Çavuşoğlun oli määrä kampanjoida Turkin uuden perustuslain puolesta Rotterdamissa lauantaina.

Laista järjestetään huhtikuussa kansanäänestys. Hollannissa asuu paljon turkkilaisia, joiden merkitys huhtikuun kansanäänestyksessä on iso. Perustuslaki antaisi presidentille nykyistä laajemmat valtaoikeudet.

Çavuşoğlu päätti matkustaa Hollantiin, vaikka vaalitilaisuus kiellettiin, mutta Hollanti ei antanut hänen koneelleen laskeutumislupaa. Myöhään lauantaina Hollanti esti lisäksi Turkin perheministerin Fatma Betul Sayan Kayan pääsyn Turkin konsulaattiin Rotterdamissa.

Hollannin mukaan maahantulokielto johtui ensi sijassa turvallisuussyistä. Turkin ulkoministerin uhkailu Hollannille lauantaiaamuna oli Hollannin pääministerin mukaan viimeinen pisara.

Välikohtaus hyödyttänee presidenttiä

Jo ennen välikohtausta Turkin ja EU:n välit ovat olleet pitkään kireät. EU on ollut huolissaan Turkin demokratiakehityksestä ja heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen tehdyistä puhdistuksista, jossa satoja tuhansia ihmisiä on pidätetty tai erotettu viroistaan.

Turkin mediassa on jo kuukausia ollut esillä länsimaiden vastaisia viestejä. Lännen on vihjailtu esimerkiksi tukevan kurditerroristeja ja olevan vallankaappausyritystä yrittäneiden gülenistien puolella.

Monet arvioivat, että poliittinen draama Euroopan kanssa hyödyntää ennen kaikkea presidentti Erdoğania huhtikuun kansanäänestyksessä.

Vaaliretoriikassaan Erdoğan on vedonnut usein ulkoisiin tahoihin, jotka yrittävät horjuttaa Turkkia. Presidentin valtaoikeuksien laajentamisen puolesta rummuttava media on taas väittänyt, että EU pelkää presidentin valtaoikeuksien laajentamista, koska se tekisi Turkista entistä vahvemman.

Özkirimli arvioi, että Turkin uhoa Hollantia ja muita EU-maita vastaan saatetaan haluta pitää yllä kansanäänestykseen asti.

– Turkki hakee nyt aktiivisesti ulkopuolisia vihollisia. Joidenkin tietovuotojen mukaan se kielii siitä, että kyllä- ja ei-äänet ovat itse asiassa hyvin tasaisessa asemassa tulevassa kansanäänestyksessä. Siksi Turkki tarvitsee vihollisia.