yle.fi-etusivu

Samat matikan taidot: Hyvästä lukiosta arvosanaksi 5, huonommasta 9 – Katso lukiovertailu

Korkeakouluhaussa huonommasta lukiosta kirjoittanut on voinut saada perusteetonta etua liian hyvästä matematiikan numerostaan.

opintomenestys
Oppilas kirjoittaa matematiikan tehtävää vihkoon
Antti Pylväs / Yle

Lukion päättötodistuksen matematiikan arvosanat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, ilmenee tiistaina julkaistusta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Samoilla matematiikan taidoilla voi saada vaativassa lukiossa päättötodistukseen arvosanan viisi ja vähemmän vaativassa arvosanan yhdeksän, arvioi Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Erityisen suuria erot ovat lyhyen matematiikan lukijoilla.

– Pitkän matikan lukijoilla voi olla noin kahden arvosanan heitto ja lyhyen matikan lukijoilla jopa neljän arvosanan heitto, sanoo tutkimusraportin kirjoittanut erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen Karvista.

"Vitosen saanut voi olla osaaja"

Karvi arvioi yli kahden tuhannen lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa olevan matematiikan taidot koulutuksen lopussa. Lukioita arvioitiin sen perusteella, miten niistä valmistuivat menestyivät matematiikan ylioppilaskokeessa.

Heikoimmassa asemassa ovat ne opiskelijat, joiden kouluissa on paljon matematiikan osaajia, mutta oma matematiikan numero ei ole kovin korkea.

– Siellä se vitosenkin saanut voi olla kovan luokan kaveri, Jari Metsämuuronen sanoo.

Vastaavasti heikommassa lukiossa voi saada hyvän arvosanan, vaikka taidot eivät sitä edellyttäisikään.

Ongelmia tämä arvioinnin epäsuhta on voinut aiheuttaa opiskelupaikkoihin hakiessa. Viime vuonna Karvin mukaan on kuitenkin annettu suositus, että ammattikorkeakoulujen hakuprosesseissa ei käytettäisi päättöarvosanoja vaan vertailukelpoisia ylioppilaskokeen arvosanoja muiden hakukriteerien ohella.

"Tuhansilla liian alhainen arvosana"

Erot arvosanojen perusteissa eri lukioiden välillä ovat Karvin mukaan ymmärrettäviä. Parhaissa lukioissa matematiikan kursseilla ehditään edetä pidemmälle, ja kokeessakin vaaditaan enemmän osaamista kuin huonommin menestyvissä lukioissa.

Lisäksi opettajat saattavat arvioida opiskelijoiden osaamista suhteessa toisiinsa eikä yleiseen tasoon, Metsämuuronen sanoo.

– Erityisesti tuloksiltaan heikoissa lukioissa on taipumusta antaa valtavan paljon parempia arvosanoja kuin tasoltaan paremmissa lukioissa.

Taitoihinsa nähden liian alhaisen arvosanan saaneita opiskelijoita voi olla jopa 8 000, hän arvioi. Kaikkiaan ylioppilaslakin sai viime keväänä noin 26 000 opiskelijaa.

Standardi avuksi opettajille?

Ylioppilastutkinnon ajatellaan ohjaavan opettajien arviointia niin, että päättöarvosanat olisivat vertailukelpoisia lukioiden välillä. Näin ei kuitenkaan tapahdu, Metsämuuronen sanoo.

Opettajien jatko- ja täydennyskoulutuksessa pitäisi entistä enemmän keskittyä arviointiin.

Lisäksi lukioon tarvittaisiin opettajille arvioinnin tueksi standardi, joka kertoisi, mitä pitää osata, että saa arvosanaksi esimerkiksi kahdeksikon. Perusopetuksessa tällainen standardi on olemassa, mutta lukioon sen rakentaminen vie aikaa.

– Se onnistuu viiden–kymmenen vuoden kuluessa, Metsämuuronen arvioi.

Arvosanoille vertaistuskaava korkeakouluhakuun?

Nopeammaksi ratkaisuksi Metsämuuronen on kehittänyt matemaattisen mallin, jonka avulla eri lukioita käyneiden opiskelijoiden päättöarvosanat voitaisiin vertaistaa eli muuntaa vertailukelpoisiksi keskenään.

– Melkein 70 prosenttia opiskelijoista voisi sen avulla saada oikeudenmukaisen arvion arvosanastaan, hän arvioi.

Mallia varten Metsäsuuronen jakaisi lukiot neljään ryhmään sen mukaan, miten niistä kirjoittaneet ylioppilaat ovat matematiikan ylioppilaskokeessa menestyneet.

Lukion lisäksi vertaistettuun arvosanaan vaikuttaisivat suoritettujen kurssien määrä, päättöarvosana sekä ylioppilastutkinnon arvosana.

Mihin joukkoon lukiosi kuuluu?

Yle jakoi lukiot kevään 2016 pitkän matematiikan ylioppilaskokeen arvosanojen keskiarvon mukaan neljään ryhmään. Harhaanjohtavia arvosanoja voi saada sekä ylimpään neljännekseen kuuluvista eli parhaiten menestyvistä sekä alimpaan neljännekseen kuuluvista eli huonoiten menestyneistä lukioista.

Oheisessa taulukossa matematiikan yo-kokeen arvosanat on esitetty numeroina seuraavasti:
7 = L (laudatur)
6 = E (eximia cum laude approbatur)
5 = M (magna cum laude approbatur)
4 = C (cum laude approbatur)
3 = B (lubenter approbatur)
2 = A (approbatur)
1 = I (improbatur)

Katso Ylen vertailusta, miten sinun lukiosi opiskelijat pärjäsivät pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa keväällä 2016.

Lue myös: Mikä matematiikan numero sinulla pitäisi olla lukion päättötodistuksessa? Katso lista

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lukioiden menestys pitkän matematiikan mukaan

Voit järjestää taulukkoa sarakeotsikoista.

Jos taulukko ei näy lataa sivu uudelleen.

Juttua korjattu 14.3. klo 18.21: Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin, matematiikan päättötodistuksen arvosanaa ei käytetä hakukriteerinä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokseen.

Juttua korjattu 22.3. klo 8.50: Karvi on oikaissut antamiaan tietoja. Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin, lukion matematiikan päättöarvosanaa ei ole enää viime vuonna käytetty laajasti korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Viime vuonna annettiin suositus, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen hakuprosesseissa ei käytettäisi päättöarvosanoja vaan ylioppilaskokeen arvosanoja muiden hakukriteerien ohella.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä