yle.fi-etusivu

Hissitarkastaja saa turhia hätäsoittoja – Esa ja Seppo tarkastavat puolen Suomen hissit

Hissitarkastaja sekoitetaan usein huoltomieheen. Nimikirjoitus tarkastustarrassa aiheuttaa soittoja väärälle kohteelle.

hissit
Esa Siika-ahon tarkistama hissi
Hissitarkastaja tarkastaa hissit niin, että ne vastaavat turvallisuusmääräyksiä.Katja Oittinen / Yle

Mitä epätodennäköisin skenaario, mutta kuvitellaan silti. Jos hissi jumittuu tai menee muuten rikki, miten toimit, jos jätetään paniikki laskuista pois? Painat hälytysnappia, mutta katseesi saattaa myös eksyä pieneen tarraan, jossa lukee päivämäärä ja allekirjoitus.

Tai entäpä, jos pudotat avaimesi tai jonkin muun tärkeän tavaran kuiluun? Todennäköisesti harkitset tarrassa olevan henkilön numeron etsimistä ja numeroon soittamista.

Ihan sattuman kautta olen ajautunut tähän.

Esa Siika-aho

– Joskus ihmiset soittavat, että hissi on rikki tai avaimet pudonneet, niitä pitää sitten oikaista, että ei olla huoltoliike. Me teemme pääsääntöisesti lakisääteisiä tarkastuksia ja tarvittaessa myös kuntoarvioita, kertoo Inspectan tarkastusinsinööri Esa Siika-aho, jolle näitä puheluita toisinaan tulee.

Esa Siika-aho ja Seppo Vähäkuopus ovat ne miehet, joiden nimi löytyy hissien tarkastustarroista väliltä Utsjoki–Ylivieska. Kun miehet tarkastavat puolen Suomen hissit, ei ole ihmekään, että puhelin saattaa joskus soida väärän asian takia. Leikkisästi Esa Siika-aho aprikoikin, että kirjoittaako hän oman nimensä liian selvästi.

– Olen miettinyt, että pitäisi vaan sutata jotain, josta ei saa selvää, Siika-aho nauraa.

Hissikuilu.
Hissipelkoisen ei kannata miettiä kuilua.Kone

Vaikka kaksikolla onkin tarkastettavanaan puolen Suomen hissit, ei miesten päivä kulu tien päällä. Vuodessa ajokilometrejä tulee vain 15 000–20 000, ja kuukaudessa reissussa ollaan noin puolentoista viikon verran. Muun ajan miehet työskentelevät Oulun toimistolla.

Koko Suomessa Inspectalla työskentelee vain noin 30 hissitarkastajaa. Hissejä maassa on noin 60 000.

Ei korjaaja vaan turvallisuustyöntekijä

Tarkastaja ei siis korjaa viallisia hissejä vaan tarkastaa niitä niin, että ne vastaavat turvallisuusmääräyksiä. Työ ei ole suurpiirteisen ja lyhytmuistisen hommaa, ihan jo siitä syystä, että lailla säädetyt määräykset on oltava hallussa, ja hissien kirjo on suuri.

– Hissejä on tehty hirveästi erilaisia. Esimerkiksi Oulussa on hissejä vielä sota-ajan hisseistä tähän päivään, joten niitä koskevat monenlaiset määräykset ajankohdasta riippuen, Siika-aho huomauttaa.

Kun hissit ovat teknistyneet, on niitä huomattavasti vaikeampi tarkastaa.

Seppo Vähäkuopus

Työtä ei voikaan tehdä huolimattomasti.

– On tämä sellaista, että kyllä silmät saa pitää auki. On tarkkaa työtä, ja pitää muistaa määräyksiä, Siika-aho jatkaa.

Nykyaikaiset hissit vaativat tarkastajalta enemmän teknistä osaamista ja jatkuvaa tietojen päivittämistä.

– Kun hissit ovat teknistyneet, on niitä huomattavasti vaikeampi tarkastaa. Pitää tietää, mitä tekee, Seppo Vähäkuopus huomauttaa.

Käytännössä hissien teknistyminen tarkoittaa automatiikan, elektroniikan, etävalvonnan ja turvallisuuden lisääntymistä.

– Koriin on tullut ovet, ja pysähtymistarkkuus on millilleen kerroksessa. Vanhoilla hisseillähän ei sitä voi saada sähkömekaanisten jarrujen takia, Vähäkuopus antaa esimerkin parantuneesta turvallisuudesta.

Sormi painaa hissin nappulaa
Hissistä ei happi lopu, vaikka se sattuisi jumittumaan.Kimmo Hiltunen / Yle

Kummallakin miehistä on takana sen verran vuosia tarkastustyössä, että monet muuttuneet manuaalit ovat menneet heidän silmiensä läpi. Vähäkuopus on tarkastanut hissejä 18 vuoden ja Siika-aho 13 vuoden ajan.

Mutta millainen tie vie hissitarkastajaksi? Onko se lapsuuden haave?

– Ei se ole mikään lapsuuden haave, vaan ihan sattuman kautta olen ajautunut tähän, kertoo ennen tarkastustyötä 13 vuotta hissien kunnossapidossa työskennellyt Siika-aho.

Hyvä pohja tarkastajaksi on sähköinsinöörin koulutus, joka kummallakin miehistä on.

Hississä on yhtä turvallista kuin lentokoneessa

Palataan vielä tuohon alun skenaarioon. Mitä jos hissi jumittuu? Pärjääkö siinä pienessä tilassa? Mitä jos… Stop pohdinnalle! Hissitarkastajien mukaan mielikuva on täysin turha: hissien turvallisuus on verrattavissa lentomatkustamiseen.

– Ehkä ihmisiä voi ahdistaa pieni tila ja he pelkäävät, että happi loppuu tai hissi tipahtaa, mutta kaikki sellaiset asiat on otettu hissien suunnittelussa huomioon. Siellä kyllä pärjää, happi ei lopu, Siika-aho huomauttaa.

Hissipelko on hissitarkastajan mieleen hieman turha pelko.

– Itseä aina vähän ihmetyttää, miten ihmisiä voi pelottaa hissit, mutta kyllä ne näköjään joitakin pelottaa.