Keski-ikäisten vaivat iskevät jo lapsena – entinen emännänkyhmy on nyt someniska

Yhä nuoremmilla on niskassa kyttyrä, joka on seurausta lysähtäneestä asennosta. Kun ryhti romahtaa, seurauksena voi olla vaikeita terveyshaittoja.

terveys
Tet-nuoret kuvituskuvassa, esimerkki huonosta ryhdistä.

Tutkimukset ovat jo jonkin aikaa huutaneet huolta lasten ja nuorten liikkumisesta: se vähenee edelleen roimasti, kun lapsi siirtyy alakoulusta yläkouluun.

Liikkumattomuus näkyy jo nuorten ryhdissä. Esimerkiksi valtakunnallisen Move-tutkimuksen mukaan jopa kolmannes nuorista ei pysty istumaan jalat eteen ojennettuina ja selkä suorassa lattialla. Tai käymään ryhdissä kyykyssä.

Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olevalle fysioterapeutti Kirsti Siekkiselle nuorten ryhtiongelmat ovat tuttuja – ne suorastaan näkee. Jo koululaisilla on niskakyttyröitä. Sellaisia, joita oli ennen paljon käsitöitä tehneillä emännillä.

– Kyttyrä on seurausta pitkäaikaisesta kumarasta asennosta. Katse hakee aina horisonttitasoa. Kun olkapäät kääntyvät eteen, leukaa on nostettava, ja silloin niskaan tulee voimakas kulma.

Siekkisen mielestä entisajan emännänkyhmyä voisi nimittää someniskaksi – niitä tullaan jatkossa näkemään yhä nuoremmilla.

Seurauksena voi olla kulumia

Myös vaivoja on yhä nuoremmilla. Parikymppinen on voinut jo lähes vuosikymmenen, siis alakouluikäisestä lähtien, kärsiä niska- ja selkäkivuista ja olkapäiden vajaasta liikeradasta.

Fysioterapeutti ja personal trainer Kirsti Siekkinen
Fysioterapeutti Kirsti SiekkinenIsto Janhunen / Yle

– Aikaisemmin sellaiset vaivat ovat alkaneet keski-iässä, Siekkinen sanoo.

Kehityskulku on Siekkisen mukaan erittäin haitallinen. Kun istutaan lysähtäneessä asennossa, keskivartalossa ei ole lihaspitoa ja vartalon etupuolella on kireyksiä, voi seurauksena olla ennenaikaisia rappeumamuutoksia.

– Myös mielen pahoinvointi näkyy ryhdissä. Siksi olisi tärkeä harrastaa liikuntaa tavalla, josta saa iloa elämään. Jokaisen pitäisi olla ylpeä omasta kehostaan ja pitää siitä huolta.

Peruuttamaton eroosio

Suomalaisten ryhdistä huolestunut on myös Marja Putkisto, jonka mielestä ryhdin ja terveyden yhteyttä ei ymmärretä – eikä varsinkaan sisäistetä.

Marja Putkisto
– Ryhti viestii tapaa suhtautua elämään, sisältää asenteesi, mielialasi ja on käyntikorttisi, joka on aina esillä, Marja Putkisto sanoo.Isto Janhunen / Yle

Hänkin näkee ryhdin heikkenemisen seurauksena liikkumattomuudesta, johon hän nimeää suurimmaksi syylliseksi ruutuja, joita kaikenikäiset tuijottavat. Siitä on seurannut ilmiö, jota Putkisto nimittää ryhtieroosioksi.

– Se on huomaamaton, mutta pitkään jatkuessaan vaikutuksiltaan peruuttamaton. Se on niin vakava asia, että se pitäisi pysäyttää välittömästi, nyt heti paikalla. Eikä se koska vain nuoria, vaan ihan jokaista meistä.

Putkisto on luonut nimeään kantavan kehonhallintamenetelmän, jonka parissa hän työskennellyt lähes kolme vuosikymmentä.

Lääkkeeksi luonnollisia liikkeitä

Putkiston mielestä ihmisiltä puuttuu hermostollinen kyky hahmottaa kehoa. Tilanteen korjaamiseksi hän suuntaa katseen ensimmäisenä jalkoihin, nilkkojen liikkeisiin.

Kun jalkapöydän ja nilkkojen pienet lihakset surkastuvat, ihminen alkaa Putkiston mukaan liikkumisen sijaan vaappua.

Lääkkeeksi hänen mielestään sopisivat luonnolliset liikkeet, esimerkiksi sellaiset, mitä entisajan metsätyöläiset tekivät tasapainotellessaan uitettavien tukkien päällä.

Tukkijätkäliikettä voisi esimerkiksi toimistotyöntekijä tehdä taukojumppana työpäivän lomassa tasapainolaudan avulla.

Ei niskavenytyksiä pitkin päivää

Putkiston mielestä ikä ei ole este, kun ryhtiä yritetään pelastaa: jopa lihasmuistia voi muuttaa ikääntyneenäkin.

Esimerkiksi kirjan päällä kantaminen voi hetkellisesti auttaa, mutta Putkiston mielestä todellisia tuloksia saa vasta, kun syntyy suhde omaan kehoon. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, koska päivillä on eroja: mikä sopii tänään, ei välttämättä tunnukaan hyvältä huomenna.

Tet-nuoret kuvituskuvassa, esimerkki huonosta ryhdistä.
Riika Raitio / Yle

Samaa sanoo liikunta-alan yrittäjä Elina Pihlajamäki: koko elämää ei voi treenata samalla tavalla, koska elämäntilanne vaihtelee.

Ryhdin heikkenemisen yksi oire on väsymys, johon liikunta ei tunnu tuovan apua.

Yrittäjä Elina Pihlajamäki

Työssään hän on huomannut, että edelleen kipu on ennaltaehkäisyä useammin se, mikä saa suomalaisen hakemaan apua.

"Trendivaivoja" Pihlajamäen mukaan ovat niin sanotut pronatoivat polvet, eli pihtikintut, niskakyttyrät ja purentaongelmat. Ne kaikki vaikuttavat myös ryhtiin.

– Ryhdin heikkenemisen yksi oire on väsymys, johon liikunta ei tunnu tuovan apua. Oireita ovat myös selkä-, lonkka- ja niskakivut. Esimerkiksi niskaa ei kuuluu pitkin päivää venytellä. Jos pitää, silloin on epätasapainoa hartiarenkaan, kaularangan ympärillä.