Analyysi: Kesko ja Oriola hamuavat myös apteekkeja

Uusia isoja toimijoita hakeutuu entistä enemmän terveysalan ja hyvinvoinnin palveluihin. Suurten ketjujen oheen voi syntyä myös pientä paikallista toimintaa.

Kesko
Apteekin kyltti talon seinässä.
Henrietta Hassinen / Yle

Kesko ja lääketukkuri Oriola-KD kertoivat maanantaina perustavansa yhteisen yrityksen.

Kahden pörssiyrityksen uusi kauppaketju keskittyy muodikkaasti terveyden, kauneuden ja hyvinvoinnin tuotteisiin ja palveluihin. Myös apteekkiala on tähtäimessä, jos apteekkisääntelyä muutetaan. Oriolallahan on jo yli 300 apteekkia Ruotsissa ja Latviassa.

Toimialarajat rytisevät    

Muita esimerkkejä vastaavasta oman perinteisen toimialan rajojen murtamisesta löytyy Suomesta muutamia. OP Ryhmä on paitsi pankki ja vakuutusalan yritys, myös sairaalaverkoston omistaja ja sähköautojen vuokraaja.

Valtiollinen Posti on puolestaan kertonut laajentavansa perinteiseltä tontiltaan vanhusten ruoka- ja hoivapalveluihin. Ruohonleikkuutahan Postilta voi jo tilata.

Sekä OP:ta, Kesko-Oriolaa että Postia yhdistää ainakin yksi perusasia bisnesmallien muuttoksen taustalla: kovaa vauhtia harmaantuva Suomi. Kun väestö vanhenee, se tarvitsee erilaisia terveyden, hyvinvoinnin ja kodinhoidon palveluja kiihtyvään tahtiin. Ja palveluista ovat valmiita maksamaan ne, keille se on mahdollista.

Sama kehitys on meneillään muissakin länsimaissa; väestö elää pidempään, joten vanhuksien määrä kasvaa.

Myös hyvällä brändillä on merkitystä erityisesti terveydenhoitoon liittyvillä aloilla. Fuusioituvat yritykset hakevat toisiltaan vankkaa osaamista suuruuden hyötyjen lisäksi. Esimerkkinä Terveystalon ja Diacorin yhdistyminen, joka tosin vielä odottaa kilpailuviranomaisten hyväksyntää.

Pelkkä tuote ei enää riitä 

Yritykset eivät enää elä pelkästään tuotteesta, vaan lisää katetta haetaan ihmisläheisestä asiakaspalvelusta. Palvelu- ja asiakaslähtöisyys ovat avainasemassa yhä useammilla toimialoilla.

Keskon ja lääketukun liitto tuo tavallaan kokonaan uuden konseptin; apteekin ja lähikaupan. Ruokaa, apteekki ehkä jopa lääkäripäivystys ja terveydenhoitajien palvelut joskus jopa saman katon alla. Lisäksi toimivat verkkokaupat antavat oman lisänsä bisnekseen.

Kesko voi samalla asemoida itsensä uusille enemmän säädellyille aloille lääkealan tukkuyrityksen kanssa, joka taas hallitsee lääkkeiden ja itsehoitolääkkeiden logistiikan. Sille taas voi olla kysyntää uusissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ehkäpä uudet sote-keskukset tarvitsevat tiloihinsa uusia apteekkeja.

Monialayritys on vanha keksintö 

Yhdysvalloista Keskon ja Oriolan tyyppiselle yritykselle löytyy esimerkkejä.

Yli sata vuotta vanha apteekkiketju Walgreens useine tuhansine myymälöineen myy reseptien lisäksi elintarvikkeita ja kosmetiiikkaa. Nyt se on fuusioitumassa toisen apteekkialan ketjun Rite Aidin kanssa, jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan.

Toinen klassikkoesimerkki on niin ikään amerikkalainen General Eletric, jolla on toimintaa diagnostisesta kuvantamisesta aina rahoitus- ja kuluttajarahoituspalveluihin. Walt Disney Companylla taas on toimintaa elokuvista mediaan laajemmin ja monia viihdehuvipuistoja.

Maailman suurin verkkokauppa, kiinalainen Alibaba ei sekään ole pelkästään tavaroita myyvä verkkokauppa, vaan puolet sen tuloista tulee pilvipalveluista.

Suomessa maineikas Nokia oli aikanaan monialayritys, ennen kuin siitä tuli mobiilijätti ja sittemmin verkkoyhtiöjätti. Nokiahan valmisti paitsi kalosseja ja autonrenkaita myös kaapelia, puhelimia ja puhelinverkkoja.

Myös Keskon kilpailija S-ryhmä on esimerkki monialayrityksestä, jolla on päivittäistavarakaupan lisäksi S-pankki, hotelleja, ravintoloita, matkailua ja polttonesekauppaa. Terveydenhoitoalalla S-ryhmä ei ole mukana.

Isojen ketjuuntuminen voi myös kasvattaa paikallisuutta

Kun nyt mennään taas joillakin aloilla kohti rönsyjä, eikä enää hoeta ydinosaamismantraa, johtaa se väistämättä myös yhä isompiin ketjuihin ja niiden yksiköihin. Kuluttajalle siitä voi olla etua hintakilpailuna, mutta vaarana on liika keskittyminen, jolloin muutama iso voi pahimmillaan määrätä itselleen sopivan hintatason.

Jos kotimaiset Kesko ja Oriola eivät olisi nyt avanneet peliä, sen olisivat saattaneet tehdä isot kansainväliset toimijat, kuten Oriolan kilpailija Tamro, joka kuuluu saksalaiseen Phoenix-konserniin, joka on Euroopan johtava lääkejakelija. Se olisi saattanut kiinnostua Suomen markkinoista.

Isot eivät pelkästään vie muuta maailmaa; niiden vanavedessä voi syntyä paikallista osaamista pientuotannon ja erityisosaamisen etuja hyödyntämällä.

_Juttua varten on haastateltu Aalto-yliopiston markkinoinnin professoria Lasse Mitrosta. _