Hiusvärit ovat K-16, mutta mikään ei estä teiniä ostamasta niitä marketista – "Pitäisikö valvoa kuten tupakkaa?"

Hiusvärien pitkäaikaista käyttöä ei ole tutkittu riittävästi, sanoo Syöpärekisterin tutkija.

Hiusten värjäys
Hiuksia värjätään.
Hiusten värjääminen mietityttää ihmisiä eri puolilla Eurooppaa, samoin espoolaiskampaamoon saapunutta Anni Seppästä. Mikko Koski / Yle

*PARIISI/ESPOO. *Ilma tuoksuu Pariisilta. Täällä Le Marais’n kaupunginosassa jos missä voi haistella uusia tuulia. Alue tunnetaan muodikkaista putiikeistaan.

Vastaan kävelee Marianne, jonka hiukset ovat luonnostaan melkein vitivalkoiset. 71-vuotias nainen ei ole koskaan värjännyt hiuksiaan.

– Ranskassa puhutaan nykyisin paljon hiusten värjäämisestä, koska se lisää elimistön kemikaalikuormaa, Marianne kertoo.

Sama kysymys pohdituttaa pääkaupunkiseutulaista Euroopan laidalla.

Marianne
Hiusten värjäykseen käytettävät kemikaalit kiinnostavat ranskalaisia yhä enemmän, pariisilainen Marianne sanoo.Juha Nurminen / Yle

*Espoolaisessa kampaamossa *hiuksiaan vaalentava Anni Seppänen on pariisilaista Mariannea yli puoli vuosisataa nuorempi. Anni ei ota hiusten värjäämisestä paineita, koska hän värjää hiuksiaan vain harvoin, pari kertaa vuodessa.

– Uskon säästyväni mahdollisilta allergisilta reaktioilta, koska hiusten vaalennuksessa tai raitojen laitossa hiusväri ei osu suoraan iholle, Anni kuvailee.

Hiusvärien käytön mahdollisia terveysriskejä on yritetty selvittää eri tutkimuksissa. Suomessa hiusvärien käytön ja rintasyövän mahdollista yhteyttä on kartoittanut Syöpärekisterin tutkija Sanna Heikkinen.

Hiusvärimalleja kansiossa.
EU ei suosittele hiusten värjäystä alle 16-vuotiaille.Mikko Koski / Yle

*Heikkinen on perehtynyt *väitöskirjaansa varten alan kansainvälisiin tutkimuksiin. Hänen selvityksessään on ilmennyt, että hiusvärien ei voi sanoa lisäävän syöpäriskiä, mutta niitä ei voi pitää myöskään vaarattomina.

Yhdysvalloissa ja Turkissa hiusväreistä on löydetty syövälle altistavaa ainetta eli karsinogeeniä, tarkemmin 4-aminobifenyyliä. Tutkijat pohtivat, voisiko eräs hiusvärien valmistuksessa sallittu aine olla syövälle altistavan aineen lähde.

Eri valmistuskemikaaleista tutkijoita kiinnostaa varsinkin PPD eli parafenyleenidiamiini. Sitä käytetään yleisesti kampaamojen ja markettien myymissä hiusväreissä.

Tutkijat epäilevät, että valmistusprosessin aikana PPD:n koostumus voi mahdollisesti muuttua eli kontaminoitua, kuten he itse sanovat.

– Tämän seurauksena hiusväreistä saattaa löytyä karsinogeenistä ainesosaa, tutkija Heikkinen selventää.

Hiusväreihin liittyvät epäilyt ovat orastavia ja ne vaativat lisätutkimuksia.

Maailman terveysjärjestön WHO:n alaisuudessa toimii kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC, eikä se ole muuttanut hiusvärien nykyistä syöpävaarallisuusluokitusta. Laitoksen näkemys on, että hiusvärien syöpävaarallisuutta ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan.

Hiusvärituubeja hyllyllä.
EU-maista tiukimmin hiusten värjäykseen suhtautuu Tanska.Mikko Koski / Yle

*Myös EU:ssa on pohdittu *hiusväreihin mahdollisesti liittyviä terveysriskejä.

Hiusten värjäykseen käytettävien aineiden turvallisuutta valvoo Euroopan komission tiedekomitea, joka on kertonut olevansa huolissaan PPD:n jatkuvasta käytöstä hiusväreissä kuluttajien turvallisuuden kannalta.

Aine on voimakas herkistäjä, minkä takia hiusväripakkauksissa varoitetaankin allergisten reaktioiden mahdollisuudesta.

Euroopan komissio ei suosittele hiusten värjäystä alle 16-vuotiaille. Tanskassa hiusten värjäystä ei suositella myöskään raskaana oleville eikä imettäville naisille. Suomessa vastaavaa koko maata koskevaa suositusta ei ole.

Monet kampaamot noudattavat komission suositusta, mutta miten komission sanomiset vaikuttavat, jos teini menee markettiin ja ostaa hiusvärin? Pitäisikö hiusvärin ostoa valvoa samaan tapaan kuin alkoholin ja tupakan myyntiä?

– Ei se ainakaan huono ehdotus ole, Syöpärekisterin tutkija Heikkinen sanoo.

Asiakkaan hiuksia värjätään kampaamossa.
Usein asiakassuhde on pitkä, joten se, miten hiuksia leikataan tai värjätään on varsin hyvin selvillä sekä asiakkaalla että yrittäjällä.Mikko Koski / Yle

*Ranskassa kuluttajia kiinnostaa *yhä enemmän tuotteen alkuperä ja siihen käytetyt valmistusaineet. Luonnollisuus on ollut muotia jo jonkin aikaa.

– Nuorten pariisilaisten hiukset ovat usein värjäämättömät. Nuoret myös käyttävät meikkiä hyvin vähän, sanoo Marianne Le Marais’n kujilla.

Tosin Ranskassa monilla ihmisillä on luonnostaan tummemmat piirteet kuin suomalaisilla. Se saattaakin olla yksi syy siihen, miksi ainakaan nuoret ranskalaiset eivät värjää hiuksiaan niin paljon kuin niin sanotut maantienväriset suomalaiset.

Suomalaiset ilmeisesti värjäävät hiuksiaan itse keskieurooppalaisia enemmän, koska hiusvärejä myydään meillä marketeissa ja muissa kaupoissa huomattavan paljon.

Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Jos hiusvärien kulutusta mitataan kaupoista ostettujen hiusvärien määrällä, suomalaiset käyttävät Euroopan maista eniten rahaa hiusväreihin.

Suomalainen kuluttaa hiusväreihin vuosittain keskimäärin 12 euroa – summa on melkein kaksi kertaa suurempi kuin Ranskassa. Suomalaisten jälkeen tilaston kärjessä ovat tanskalaiset, hollantilaiset ja norjalaiset.

Gundi
Pariisilaisen Gundin mukaan Ranskassa kampaajan koetaan epäonnistuneen, jos asiakkaan hiukset näyttävät liian värjätyiltä.Juha Nurminen / Yle

Ranskassa ajan henki on, että ihmisten pitää näyttää hyvältä ja energiseltä, minkä takia varsinkin naiset värjäävät harmaat hiuksensa piiloon. Tämän on huomannut myös toinen ranskalainen rouva Le Marais’n kaupunginosassa.

– Valitettavasti hiusten värillä on merkitystä. Värjäsin kerran hiukseni, kun koin, ettei harmaantunut viisikymppinen nainen ole työpaikallaan uskottava, paljastaa Gundi.

Mutta eläkkeellä moni on viimein juuri sen värinen kuin itse haluaa.

Ranskalainen Gundi on ylpeä harmaatukkaisena. Joku toinen puolestaan ottaa rohkean värin, joka ei sopinut työelämään, ja kolmas lopettaa vuosia kestäneen värjäyskierteen helpottuneena.

Hiusvärien pitkäaikaista käyttöä ei ole selvitetty riittävästi, muistuttaa Syöpärekisterin tutkija Sanna Heikkinen. Hän huomauttaa, että hiusväreistä ja muista kosmetiikkatuotteista kuten meikeistä ja itseruskettavista voiteista kertyvä kemikaalikuorma elimistöön on melkoinen.

Kampaaja leikkaa asiakkaan hiuksia.
Anni Seppäsen hiukset saavat värikäsittelyn.Mikko Koski / Yle

*Espoolaisessa kampaamossa *aikaa on vierähtänyt kolme tuntia. Anni Seppäsen hiuksia on vaalennettu, pesty ja sävytetty. Uusi sävy on kahden sävyn, icen ja naturalin, sekoitus.

– Olo on nyt freesimpi, Anni kertoo hymyillen.

Kampaamon peilistä katsoo tyytyväinen asiakas. Joskus siitä voi kurkistaa nainen, jolla on pitkät, vaalean harmaat hiukset. Niistä Anni haaveilee, sitten joskus yli kuusikymppisenä.

Vaaleaksi värjätyt hiukset lähikuvassa.
Anni Seppäsen mielestä hänen hiuksensa saavat harmaantua vapaasti vanhempana.Mikko Koski / Yle

Juttua varten on haastateltu myös Monica Paavilaista, Tiina Sohlbergiä ja Anita Koskea Hiusyrittäjistä, parturi- ja kampaamoalan yrittäjien järjestöstä, kampaaja Eleonoora Stenroos-Pietarsaarta, Tukesin eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastajaa Jarkko Loikkasta sekä Suomessa toimivien kosmetiikka-alan yrityksiä ja maahantuojia edustavaa Teknokemian Yhdistystä.

Jutussa olevat haastattelut Pariisissa on tehnyt toimittaja Annastiina Heikkilä.