Aleksis Salusjärven kolumni: Kuntavaaliehdokas, puhu kulttuurista ja kerää irtoäänet

Kun terveydenhuolto lähtee sote-uudistuksen jälkeen kuntapolitiikasta, muiden palvelujen merkitys korostuu. Fiksulle kuntavaaliehdokkaalle kulttuuri olisi nyt hyvä vaaliteema, ehdottaa kolumnistimme Aleksis Salusjärvi.

kuntavaalit
Aleksis Salusjärvi
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yli 30 000 suomalaista valmistautuu kampanjoimaan kevään kuntavaaleissa. Vaikka ehdokkaiden kokonaismäärä on vähentynyt, käytännössä jokainen meistä tuntee yhden tai useamman valtuustoon pyrkivän.

Kevään vaaleja leimaa vaisuus. Selkeitä vaaliteemoja on vaikea löytää, kun sote-palvelut ovat siirtymässä alueuudistuksen myötä maakunnille. Tämä uudistus on vielä monelta osin kysymysmerkki, minkä seurauksena kuntapolitiikka vaikuttaa epämääräiseltä. Julkistalous on käymässä läpi niin suuria muutoksia, että kunnat näyttävät jäävän niiden jalkoihin. Siitä huolimatta kunnissa tehdään suurin osa niistä päätöksistä, jotka näkyvät elinpiirissämme.

Olen viimeisen puolen vuoden aikana matkustanut ahkerasti ympäri maata ja vieraillut lukemattomissa kouluissa. On suorastaan hämmästyttävää, miten erilaista elämää eri puolilla Suomea eletään. Paikallispolitiikkaa ajatellen mitään yhteistä koko maata kattavaa säveltä ei varmasti ole löydettävissä. Pääpuolueiden kuntateemat tuntuvat siksi väkinäisiltä. Suuret kaupungit painivat aivan erilaisten ongelmien parissa kuin muutamien tuhansien asukkaiden kylä-Suomi.

Koulujen näkökulmasta syytä huoleen on silti selvästi ilmassa. Koulutusleikkaukset nakertavat opetuksen määrää ammattikouluissa niin paljon, että täysiä koulupäiviä ei läheskään kaikille voida enää tarjota. Oppilaat joutuvat leppoistamaan elämäänsä ennen kuin siitä on vaativaa tullutkaan. Osa-aikatöiden rinnalle on tulossa osa-aikakoulutus. Kuntien suureksi kunniaksi koulurakennukset ovat silti toimivia ja viihtyisiä. Nuoriso näyttää ylipäätään voivan Suomessa verrattain hyvin. Suurempi ongelma ovat vanhukset.

Vanhustenhoidon arvellaan nousevan (siirryt toiseen palveluun) kevään tärkeimmäksi teemaksi, mutta myös koulutuksella sekä lasten julkisilla palveluilla on varmasti vaaleissa avainrooli. Huoli nuorisosta on ylipäätään noussut isoksi puheenaiheeksi. Julkinen mielipide on vahvasti näiden ihmisryhmien olojen parantamisen puolella.

Kulttuuri onkin hyvä vaaliteema

Kuntien arjessa sekä vanhuksia että nuorisoikäluokkia koskevat etenkin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kun terveydenhuolto lähtee kuntapolitiikasta, muiden palveluiden merkitys tietysti korostuu. Tämä muutos on sitäkin näkyvämpi, kun eletään Suomi 100 -juhlavuotta. Käynnissä on massiivisesti nuorisoon kohdistuvia kulttuurihankkeita, joihin osallistuu julkisten tahojen lisäksi iso joukko yksityisiä toimijoita.

Fiksulle kuntavaaliehdokkaalle kulttuuri onkin hyvä vaaliteema. Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin panostamista kannattaa ylivoimainen enemmistö suomalaisista. Lähes jokainen meistä pitää kulttuuria kotiseutunsa elinvoimaisuuden avaintekijänä.

Suurin yhteisymmärrys vallitsee kulttuuripalveluiden tasapuolisessa jakamisessa eri ikäryhmille. Nuorison syrjäytymisen ehkäisyssä ne ovat niin ikään tehokas lääke. Kulttuuri onkin muuttunut yhä selvemmin peruspalveluksi, joka lisää hyvinvointia. Näin ajattelee yli 80 prosenttia suomalaisista, määrä on kasvanut selvästi aiemmista vuosista.

Kuntavaaliehdokkaan näkökulmasta kulttuurin puolesta puhuminen on helppoa, sillä kulueränä se on hyvin pieni, vain muutaman prosentin luokkaa kuntabudjetissa. (siirryt toiseen palveluun) Ääniä on kaiken huipuksi siis luvassa varsin halpaan hintaan.

Kulttuuriala tulee selviytymään lamavuosista hämmästyttävän hyvin

Suomen halki näyttää tältä osin puhaltavan muutoksen tuulet. Kun julkistaloutta on leikattu vuosikausia, taidealan ihmiset ovat veitsi kurkulla odottaneet vuoroaan. Muualla Euroopassa valtiot ovat tehneet merkittäviä leikkauksia kulttuuriin, jopa suoranaisia alasajoja. Suomi on tehnyt tässä poikkeuksen, ja nyt alkaa näyttää, että kulttuuriala tulee selviytymään lamavuosista hämmästyttävän hyvin.

Hallituksen kärkihanke on tuonut kulttuuriin selvää myötätuulta. Tavoite on tehdä kulttuurista ennakkoluulottomasti erilaisia julkisia palveluja, ja se kantaa hedelmää. Mittaluokaltaan nämä hankkeet ovat aivan kosmeettisia, mutta niillä on hämmästyttävän selvästi havaittavia vaikutuksia ihmisten mielipiteisiin.

Kokonaisuutena kulttuurialan työllisyys on harvoja kasvavia elinkeinoja Suomessa (siirryt toiseen palveluun) ja muuallakin Euroopassa. Tällä hetkellä se työllistää melkein 4 prosenttia suomalaisista, ja mitä suurempaa kaupunkia tarkastellaan, sitä suurempi on kulttuurityöläisten osuus. Helsinkiläisistä jopa joka kymmenes työskentelee kulttuurialalla. Kulttuuri ei siis ole kuluerä, vaan ennemmin kasvavien seutujen talousmoottori. Suomen tulevaisuus on selvästi luovien alojen käsissä.

Luovien alojen ja taiteen merkitystä yhteiskunnalle on mahdotonta mitata. Erilaiset lisäarvon mittarit ovat todellisuudessa pelkkä uskomusjärjestelmä, kuten professori Pauli Rautiainen on huomauttanut. Nykyisen talouspuheen aikana onkin ihmeellistä ja huojentavaa huomata, että julkinen mielipide tukee kulttuuria itseisarvona. Poliitikkojen suussa puhe näyttää automaattisesti kääntyvän tuottavuuteen – mutta kansa tietää selvästi paremmin. Sivistykselle ei ajatteleva ihminen yritä laittaa hintalappua.

Huomaan tämän myös arjessa työskennellessäni nuorten parissa. Heidän ajatteluaan ja maailmankuvaansa rakentaa ennen kaikkea kulttuuri ja taide. He opiskelevat niitä omaehtoisesti niinäkin päivinä, kun yhteiskunta ei pysty tarjoamaan heille kokonaista koulupäivää.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on helsinkiläinen päätoimittaja sekä kriitikko. Hän on runouden suurkuluttaja ja opettaa taiteesta kirjoittamista korkeakouluissa ja kursseilla. Vuoden 2017 hän kiertää ammattikouluissa ympäri Suomea vetämässä rap-lyriikkaan keskittyviä Sanat haltuun -työpajoja.