yle.fi-etusivu

Aivotutkijat: Kestävyysliikunta suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta

Teknologian kehittyminen vie aivotutkimusta entistä yksilöllisempään suuntaan. Jyväskylän yliopiston aivotutkijat ovat havainneet, että säännöllinen reipas kuntoilu saa myös aivot toimimaan paremmin.

Aivotutkimus
Magnetoenkefalografia eli MEG-laite.
MEG-laite mahdollistaa aivojen yksilöllisemmän tutkimuksen.Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksessa tutkitaan muun muassa liikunnan vaikutusta aivoihin. Yliopistonlehtori Jan Wikgrenin mukaan näyttää siltä, että ikääntyneet ihmiset, joilla on hyvä aerobinen kunto ja jotka harrastavat paljon liikuntaa, eivät sairastu kovin herkästi vanhuusiän sairauksiin. Reipas kävelylenkki tekee siis verenkierron ja lihasten lisäksi hyvää myös aivoille.

Liikunnalla on vähentäviä vaikutuksia vanhuusiän neurodegeneratiivisiin sairauksiin, joita ovat muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tauti sekä MS-tauti. Liikunnan syy-seuraus –suhteen tutkiminen ihmisillä on edelleenkin vaikeaa. Vaikka onkin helppoa todentaa, että hyväkuntoiset ihmiset sairastuvat vähemmän, niin tarkkaa syy-yhteyttä sairauksilta suojautumiseen on vaikea sanoa.

– Hyväkuntoisilla ihmisillä on laajemmat sosiaaliset verkostot, he ovat kaikin tavoin terveempiä ja ehkä suhtautuvat elämään muutenkin eri tavalla. Kaikki nämä vaikuttavat, toteaa Wikgren.

Jyväsjärvi retkiluistelurata, taustalla Ainola.
Kaikenlainen liikunta tekee hyvää myös aivoille.Arvo Vuorela / Yle

Sporttirotat tutkimuskohteina

Tarkempia syy-yhteyksiä liikunnan vaikutuksista aivotutkimuskeskus etsi tutkimalla rottia. Kovakuntoisten sporttirottien oppimiskykyä verrattiin laiskojen, sohvaperunarottien suoriutumiseen.

– Osoittautui, että rotat, joilla on kova aerobinen kapasiteetti, ovat aika paljon pätevämpiä ja osaavampia, kun niitä lähdetään opettamaan testeissä, kertoo Jan Wikgren.

Aivotutkijan ytimekäs vinkki kuuluukin, että mikä tekee hyvää muulle kropalle, tekee hyvää myös aivoille.

– Oikeastaan sen voisi kääntää toisinpäinkin. Ihmiset, jotka pysyvät paljon paikallaan, kuuluvat riskiryhmään. Aerobisen kapasiteetin lisääminen ei tee kenestäkään neroa tai supeälykästä, mutta se suojelee.

Kohti yksilöllistä tutkimusta

Aivojen toimintaa tai niiden rakennetta ei ole aivan helppo tutkia. Jyväskylässä tutkijoilla on käytössään yksi maamme kolmesta magnetoenkefalografiasta eli MEG-laitteesta. Se on aivojen sähköisen toiminnan tuottamia magneettikenttiä mittaava kuvantamismenetelmä. Teknologian kehittyessä aivotutkimus on pikkuhiljaa siirtymässä suurista ryhmistä entistä yksilöllisempään suuntaan.

– On mukavaa, kun yksilöllisyys on päässyt mukaan tieteen puolellekin. Aletaan pystyä tieteen menetelminkin osoittamaan, että mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, toteaa aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta.

Olisi tärkeää tietää minkälainen liikunta sopii juuri sinulle.

Jan Wikgren

Tämä pätee myös liikuntaan. Jos inhoaa vaikkapa lenkkeilyä, niin pururadalla väkisin puurtaminen ei ole aivoille hyödyllistä.

– Yksi tutkimusaihe voisi olla yksilöllistetty liikuntaohjelma. Olisi tärkeää tietää minkälainen liikunta sopii juuri sinulle, miettii Jan Wikgren.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena