Kovimmat Brexit-kiistat käydään nyt näistä: Miten käy EU-kansalaisten Britanniassa ja paljonko maa joutuu maksamaan?

Pääministeri Theresa May aikoo ilmoittaa Britannian EU-erosta maaliskuun loppuun mennessä. Se käynnistää monimutkaisen eroprosessin.

Brexit
Britannian lippu liehuu parlamenttirakennuksen tornin, Big Benin, kellon edessä 9. maaliskuuta 2017.
Will Oliver/EPA

Britannian parlamentti taipui maanantai-iltana antamaan pääministeri Theresa Maylle luvan aloittaa brexit-neuvottelut. Periaatteessa May voisi ilmoittaa EU-erosta jo tiistaina heti, kun kuningatar Elisabet on vahvistanut brexit-lain.

Pääministerin tiedottaja sanoi maanantaina, että artikla 50.:n mukainen eroilmoitus annetaan Euroopan unionille vasta maaliskuun loppupuolella. May itse on sanonut, että ilmoitus annetaan maaliskuun loppuun mennessä.

Muut EU-maat ovat toivoneet, että eroilmoitusta ei annettaisi unionin 60-vuotisjuhlallisuuksien lähellä. EU-maiden johtajat juhlistavat 25.maaliskuuta Rooman sopimuksen allekirjoitusta juhlatapaamisessaan.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen artikla 50 määrittelee, että unionista eroavan jäsenmaan pitää ilmoittaa asiasta Eurooppa-neuvostolle. Sen jälkeen eroneuvotteluille on aikaa kaksi vuotta.

Kun britit ovat kertoneet maaliskuun loppuun mennessä lähtöhaluistaan, on Brysselin vuoro antaa vastauksensa. Ensimmäinen vastaus briteille, eli lyhyt ilmoitus eroilmoituksen vastaanottamisesta, lähtee jo 48 tunnin sisällä.

Huhtikuussa EU-maiden johtajat kokoontuvat ilman Britanniaa ylimääräiseen huippukokoukseen, jossa hiotaan unionin brexit-suunnitelmaa.

EU johtajat eivät käy varsinaisia eroneuvotteluja, vaan antavat komission brexit-ryhmälle mandaatin. Mandaatissa määritellään, mistä kaikesta entisen ranskalaiskomissaarin Michel Barnierin johtama brexit-ryhmä voi brittien kanssa sopia.

EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016
EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016.Stephanie Lecoco / EPA

Neuvottelut alkanevat loppukeväällä tai alkukesästä. Niiden odotetaan päättyvän lokakuussa 2018. Sen jälkeen neuvottelutulos pitää hyväksyä Eurooppa-neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja Britannian parlamentissa.

Vasta tämän jälkeen Britannia voi erota Euroopan unionista. Sen odotetaan tapahtuvan todennäköisesti vuoden 2019 keväällä.

Mistä EU ja britit neuvottelevat?

Britannian ja EU:n neuvotteluissa väännettään kättä tulevista kauppasuhteista, kymmenistä miljardeista euroista ja EU-kansalaisten oikeuksista. Neuvotteluista ennakoidaan vaikeita, sillä Britannia on esittänyt kovia vaatimuksia.

Britannian pääministeri Theresa May on korostanut, että brexitin tavoitteena on saada EU-maista tuleva maahanmuutto kuriin. Tämän takia Britannia aikoo rajoittaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja on myös valmis maksamaan siitä taloudellisesti.

May ilmoitti, että Britannia aikoo lähteä 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoilta, joilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä.

Britannia haluaa kuitenkin brexitin jälkeenkin jatkaa vapaakauppaa EU:n kanssa. Sen tavoitteena on yhä jonkinlainen pääsy sisämarkkinoille, vaikka se aikookin rajoittaa EU-kansalaisten maahanmuuttoa.

Britanian pääministeri Theresa May puhuu EU:n huippukokouksessa Brysselissä 09. maaliskuussa 2017. Taustalla EU:n ja Britannian liput.
Britanian pääministeri Theresa May puhuu EU:n huippukokouksessa Brysselissä 09. maaliskuussa 2017.Olivier Hoslet/EPA

Mistä väännetään eniten kättä?

Brexit-neuvotteluissa käsitellään monia vaikeita asioita. Yksi kovimmista väännöistä on luvassa siitä, kuinka paljon unionista eroavan Britannian pitää maksaa unionin kirstuun.

EU:n komissio on laskenut, että brittien pitäisi maksaa noin 55–60 miljardin lasku loppurahoituskaudesta. Kyse ei ole sakosta, vaan siitä, että eronsa jälkeenkin britit saavat jonkin aikaa avustuksia esimerkiksi unionin maatalous- ja aluekehitysohjelmista.

Yksi brittien EU-eron kimmokkeista olivat Brysselin kirstuun katoavat miljardit. Britannian hallitus ei ole halukas maksamaan näin isoa laskua, joten tulevissa eroneuvotteluissa on luvassa kovaa kiistelyä rahasta.

Toinen keskeinen ongelma neuvotteluissa on Britanniassa asuvien EU-kansalaisten tuleva asema. Britannian hallitus ei ole suostunut takaamaan, että maassa asuvilla EU-kansalaisilla olisi oikeus jäädä Britanniaan brexitin jälkeen.

Se on kuitenkin sanonut, että EU-kansalaisten asema voitaisiin ratkaista neuvotteluiden alussa. Jos Britannia takaa maassa vakituisesti asuvien EU-kansalaisten oikeudet, odottaa se vastavuoroista järjestelyä EU-maissa asuville omille kansalaisilleen.

Briteille EU-kansalaisten asema on yksi neuvotteluiden valttikortti. He voivat yrittää lyödä neuvotteluissa kiilaa eri EU-maiden välille, kun omien kansalaistensa asemasta huolestuneita jäsenmaita pitää taivutella myönnytyksiin.

Kuinka kauan neuvottelut kestävät?

Unionin Lissabonin sopimuksen artikla 50.:n mukaan eroneuvotteluille on aikaa kaksi vuotta. Neuvotteluja voidaan pitkittää vain EU:n jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

Monet ovat epäilleet, ettei monimutkaisia neuvotteluja pystytä käymään näin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on arvoinut, että 24 kuukaudessa ei pystytä hoitamaan sekä eroneuvotteluita että sopimaan Britannian ja EU:n uusista suhteista.

Myös Britannian parlamentin ulkoasiainvaliokunta on varoittanut, että on olemassa vaara, etteivät EU ja Britannia pääse sopimukseen brexitin ehdoista.

Pääministeri May on puolestaan painottanut, että Britannia ei ole valmis hyväksymään itselleen epäedullista sopimusta. Se lähtee unionista mieluummin jopa ilman sopimusta kuin omasta mielestään huonon sopimuksen kanssa.