Vähäluminen talvi on koetellut syysviljoja – nyt pulmia tuottavat pelloille muodostuvat lätäköt

Syysviljojen talvehtimisen onnistuminen selviää vasta huhtikuun lopulla. Pro Agriasta viljelijöitä kehotetaan testauttamaan tulevan kevään kylvösiementen itävyys, sillä viime syksynä korjatuissa viljoissa on todettu korkeita hometoksiinipitoisuuksia.

viljakasvit
Ruispelto.
Ismo Pekkarinen / AOP

Vähäluminen talvi on koetellut syksyllä kylvettyjä viljoja, vaikka ne pääsivätkin aloittamaan talvehtimista hyvävoimaisina.

Pro Agria Keski-Suomen viljelyasiantuntija Katariina Kaislon mukaan sekin oli hyvä, että maa ehti jäätyä kunnolla ennen lumen tuloa, joten lumihomeelta todennäköisesti vältyttiin.

Lumipeite jäi kuitenkin ohueksi, ja nyt uhkana on Kaislon mukaan säiden lämpeneminen.

– Eteläisessä Keski-Suomessa lumet ovat hävinneet ja peltojen pinnat ovat jäässä. Muodostuvat lätäköt aiheuttavat hapettoman tilan kasveille. Ja kun vesi ei pääse valumaan mihinkään, se aiheuttaa ongelmia.

Myös vuorokautiset isot lämmönvaihtelut ovat kiusana – ja tilanne voi jatkua samanlaisena puolitoista kuukautta.

Kaislon mukaan vielä on silti liian varhaista arvioiva talvehtimisen onnistumista. Se selviää vasta huhtikuun lopulla, kun kevätkylvöjen aika on lähellä.

Myös lajikkeiden talvehtimisessa on eroja.

– Hybridirukiin talvehtiminen on haastavampaa verrattuna kotimaassa jalostettuun Reetta-rukiiseen. Ulkomailta tuodut syysvehnät ovat myös riskialttiita.

Hybridiruis tuottaa tavallista ruista enemmän versoja sekä suurempia tähkiä ja siemeniä, siten sato on suurempi.

Viime syksynä korjatuissa viljoissa on todettu melko korkeita hometoksiinipitoisuuksia. Pitoisuudet tarkoittavat sitä, että viljojen siemenissä piilee runsaasti punahomeita.

Pro Agria Keski-Suomesta kehotetaankin keskisuomalaisia viljelijöitä testauttamaan kylvösiemenensä itävyys hyvissä ajoin, sillä punahomeet heikentävät viljojen itävyyttä ja elinvoimaa.

Hometoksiinipitoisuudet on todettu korkeiksi ennen kaikkea kaurassa, mutta myös vehnässä.