Kainuun espanjalaislääkärit löysivät pohjoisesta kodin – "Haluamme, että lapsi kasvaa Suomessa"

Kainuu hankki muutama vuosi sitten kansainvälisen työnvälityksen kautta muun muassa espanjalaisia lääkäreitä. Vain yksi on palannut kotimaahansa.

lääkärit
Raul Valiente ja Vanesa Gonzales poseeraavat koiran kanssa.
Raul Valiente ja Vanesa Gonzales ovat kotiutuneet Suomussalmelle hyvin.Raul Valiente

Moni Kainuuseen viime vuosien aikana ulkomailta tullut lääkäri on kotiutunut pohjoiseen hyvin. Esimerkiksi vuonna 2014 eri puolille Kainuuta muutti viisi lääkäriä ja kaksi hammaslääkäriä. Kainuu aikoi onnistua juurruttamaan uudet tulijat, ja nyt näyttäisi siltä, että Belgian kokoinen maakunta onnistuikin aikeissaan.

Yhteensä espanjalaisia ja kolumbialaisia tuli perheineen pohjoiseen noin 14 hengen porukka. Yksi heistä on espanjalainen Raul Valiente, jonka mukaan ryhmästä vain yksi on palannut kotimaahansa Kolumbiaan.

– Hänen vaimonsa ei viihtynyt Suomessa, ja sen takia hän halusi mennä takaisin. Espanjassa ja Etelä-Amerikassa elämä on kadulla, mutta täällä Suomessa se on kotona, Valiente toteaa.

Kulttuurieroista huolimatta Valiente on viihtynyt Vanesa-vaimon kanssa Suomessa hyvin. Mies oppi kielen nopeasti ja aloitti terveyskeskuslääkärinä vuonna 2015.

Nyt kaksi vuotta on kulunut, ja pariskunta asuu yhä pienessä kainuulaiskunnassa. Elämä on vakiintunut.

– Odotamme ensimmäistä vauvaa, eli elämä on pikkuisen muuttunut, mutta hyvin täällä menee, onnellisen kuuloinen mies paljastaa.

Espanjalaissyntyinen Raul Valiente
Raul Valiente haluaa elää rauhallista elämää Suomessa. Raul Valiente

Valiente hoitaa yhä suomussalmelaisia kunnan terveysasemalla. Vaimo Vanesa Gonzales tekee parhaillaan työharjoittelua sairaanhoitajana. Parin ensimmäistä vauvaa odotetaan elokuuksi.

Hän ei ole ainoa kainuulais-espanjalainen pienokainen, sillä pariskunnan Espanjasta tulleille tuttaville on syntynyt jo kolme vauvaa ja ainakin yksi on tulossa.

"Joka viikko ikävöin kotimaata pienen hetken"

Aiemmin Valiente oli huolissaan vaimonsa viihtymisestä etenkin pitkän pimeän talven kynnyksellä. Nyt tilanne on kuitenkin kääntynyt toisinpäin ja Gonzales saa toisinaan lievittää miehensä koti-ikävää.

Huoli vaivaa Valientea etenkin silloin, jos kotopuolessa joku on esimerkiksi sairastunut. Espanjaan on kuitenkin Kainuusta pitkä matka.

– Joka viikko ikävöin kotimaata pienen hetken, mutta elämä on silti hyvää täällä. Nyt kun on vauva tulossa, pitää odottaa ja elää rauhallista elämää Suomessa.

Raul Valiente ja Vanesa Gonzalez
Raul Valiente ja Vanesa Gonzales haluavat kasvattaa esikoisensa Suomessa. Raul Valiente

Vaikka pariskunta haluaa näillä näkymin kasvattaa lapsensa Suomessa, he menevät synnyttämään Espanjaan.

– Vanesa haluaa olla varma, että hän ymmärtää kaiken. Lisäksi äiti on lähellä ja hän voi auttaa.

Uudenlaisen elämäntilanteen kynnyksellä mielessä pyörii jännittyneitä ajatuksia. Miten kaikki toimii? Miten elämä muuttuu?

Valiente arvelee, että syysvauva on kodin seinien sisällä espanjalainen ja ulkona suomalainen – aivan kuten isänsäkin.

Lapset auttavat viihtymään

Reilun kahden vuoden kokemuksella terveyskeskuslääkärin työ tuntuu paljon helpommalta. Kielitaidon parantumisen ohella Valiente tuntee paremmin suomalaista terveydenhoitoa.

– Aluksi meillä oli paljon ongelmia, koska Espanjassa ja Suomessa hoidetaan eri tavoilla. Esimerkiksi samaa tautia voidaan hoitaa eri antibiooteilla, Valiente kertoo.

Reilun 8 000 asukkaan korpikunnassa ennakkoluuloihin törmää toisinaan. Pääosin asenteet ovat kuitenkin olleet myönteisiä.

– Välillä ihmiset ovat iloisia, että olemme täällä, ja välillä ihmiset eivät halua ulkomaalaista lääkäriä. Se tuntuu pikkuisen ikävältä joka kerta, muttei paljon.

Raul Valiente espanjalainen lääkäri Suomussalmella
Toisinaan potilas ei halua, että häntä hoitaa ulkomaalainen lääkäri. Se tuntuu Raul Valientesista hieman ikävältä joka kerta. Julia Sieppi / Yle

Valienten mielestä perhetilanne vaikuttaa vahvasti maahanmuuttajan kotoutumiseen. Lapsien kanssa on helpompi viihtyä, kun uusia ystäviä ja tuttavia tapaa esimerkiksi koulun välityksellä.

Yksinäisillä ja pariskunnilla on vaikeampaa, mutta Raulin ja Vanesan elämä tuntuu tasapainoiselta.

– Haluamme olla pitkään täällä. Suomussalmella tai muualla Suomessa. Mutta elämä muuttuu joka päivä, tuleva isä pohtii.

Kainuun lääkäritilanne ennallaan

Lääkärikunnan kansainvälistyminen näkyy Kainuussakin. Kainuun soten hallintoylilääkäri Esa Ahosen mukaan sillä ei ole nykyään juuri väliä mistä maasta lääkäri on.

– Kun on ammattitaito ja riittävä osaaminen, se riittää meille, sanoo Ahonen.

Kainuun lääkäritilanne on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vielä noin viitisen vuotta sitten lääkäreitä on kaivattu kipeästi esimerkiksi Suomussalmella, mutta nyt lääkäripulasta voidaan puhua vain tiettyjen erikoisalojen kohdalla.

Välillä ihmiset eivät halua ulkomaalaista lääkäriä. Se tuntuu pikkuisen ikävältä joka kerta.

Raul Valiente

Ahosen mukaan lääkäreitä ei tarvitse sen kummemmin houkutella Kainuuseen, vaan haut ovat avoimia kaikille. Kainuuseen hakee töihin säännöllisesti sekä kotimaisia että ulkomaalaisia lääkäreitä.

– Kun avoimia paikkoja tulee, kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hakeutua niihin.

Kainuussa työskentelevien ulkomaalaisten lääkäreiden määrästä ei ole tilastoja, mutta Ahosen arvion mukaan moni on tullut esimerkiksi Espanjasta. Tulokkaat ovat saaneet normaalin perehdyttämisen sekä kielikoulutusta.

Ahonen arvelee, että lääkärit ovat sopeutuneet Suomeen pääosin hyvin.

– Erityisiä ongelmia ei ole minulla tiedossa. He ovat samalla tavalla joukon mukana niin kuin muutkin.

Suomessa oli Lääkäriliiton mukaan vuonna 2016 yli 20 000 lääkäriä (siirryt toiseen palveluun), joista Kainuussa työskenteli 170. Heistä valtaosa puhuu äidinkielenään suomea, seuraavaksi eniten on ruotsia ja venäjää puhuvia. Espanjaa äidinkielenään puhui 17 lääkäriä.