yle.fi-etusivu

Suomen lyhimmässä kunnassa ollaan yksimielisiä ja keskustellaan paljon – "Eihän täällä ole oikeastaan kuin yksi Ii-puolue"

Uudet asiat tuodaan ensin keskusteltavaksi, äänestyksiä vältellään ja usein keskustellaan niin kauan, että löytyy kaikille kelpaava ratkaisu.

kuntavaalit
Iin uittopatsas kunnioittaa Iijoen perinteitä.
Iin hyvinvointi on perustunut muun muassa tervaan, uittoon, loheen, lasiteollisuuteen ja puutavaran vientiin. Kuvassa Sanna Koiviston Iijoen uitolle -patsas. Yle

Ii

Ikänsä Iissä asunut mies tulee vastaan kohta historiaan haipuvan Iin Valintatalon edessä. Hän katselee Iin työväentaloa ikuistavaa kuvaajaa ja kysyy että ollaanko sitä lintumiehiä vai mitä. Reijo Backmanilla on selkeä näkemys kunnan poliittisen kulttuurin muutoksesta.

– Täällä on ollut puolueet tukkanuottasilla hyvin paljon, mutta nykyvuosina se on jollakin lailla järkeistynyt. Nyt politiikassa on mukana ihmisiä jotka osaavat ajatella asioita ihmisten hyvinvoinnin kannalta, sanoo Backman.

Tai niin kuin melko tuore kunnanjohtaja Iijoen rannassa sijaitsevassa kunnantalossa viihtyisässä työhuoneessaan asian muotoilee.

– Eihän täällä ole oikeastaan kuin yksi Ii-puolue, naurahtaa pari vuotta kuntaa luotsannut Ari Alatossava.

Pieni Iin kunta Oulun pohjoispuolella on piristävä poikkeus kunnallispolitiikassa. Yksituumaisuus ja avoimuus päätöksenteossa ovat Iissä kuitenkin vasta uusi normaali. Vielä kymmenen vuotta sitten oli aivan toisin.

Iissä on ollut toisenlainenkin aika

Ii oli pitkään vasemmistoenemmistöinen ja erityisesti työväenliikkeen vasen laita on ollut vahvoilla. Varsinkin poliittisten voimasuhteiden muutosmyllerryksen aikana vuosituhannen vaihteen tienoilla puoluepolitiikkaa viljeltiin kunnassa melko kiivaasti.

Iiläinen Reijo Backman.
- Nyt politiikassa on mukana ihmisiä jotka osaavat ajatella asioita ihmisten hyvinvoinnin kannalta, Reijo Backman kiittelee.Antti Pylväs / Yle

– Kun on kaksi rintamaa vastakkain, niin eihän siinä oikein ole sovulle pohjaa. Nyt on tullut lisää ryhmiä, muun muassa vihreät. Ehkä opitaan pikku hiljaa puhumaankin, ettei aina vain olla vastakkain, pohtii S-Marketin pihassa Iihin liittymistä puuhaavasta nykyisestä Oulun Jakkukylästä kotoisin oleva iiläinen Heimo Lalli.

Kuivaniemellä asiat päätettiin keskustan sisällä

Ii ja Kuivaniemi liittyivät yhteen vuonna 2007. Liitospaineet Ouluun yhdistivät noihin aikoihin iiläiset poliitikot. Oltiin yksimielisiä itsenäisenä kuntana säilymisestä ja päätettiin siirtyä kokonaan toisenlaiseen moodiin.

Kuivaniemeltä kotoisin oleva kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Riikka Ruonala kertoo että liitos oli kova paikka keskustan kunnallisjärjestössä asiat päättämään tottuneille eivätkä kaikki eivät ole unohtaneet vanhoja kuntarajoja vieläkään. Kyse on kuitenkin pienestä vähemmistöstä.

Joskus päätetään etukäteen, että ihan sama mikä päätös tulee, mutta tehdään se joka tapauksessa yksimielisesti.

Riikka Ruonala

– Meillä on todella hyvä ja keskusteleva ilmapiiri kunnassa. Isot ratkaisut tehdään aina mahdollisimman yksimielisesti. Etenkin kunnanhallitus on tosi toimintakykyinen ja kaikissa isoissa linjoissa pystytään vetämään yhtä köyttä. Joskus päätetään etukäteen, että ihan sama mikä päätös tulee, mutta tehdään se joka tapauksessa yksimielisesti. Sitten keskustellaan niin kauan että se hyvä ratkaisu löytyy, kertoo Ruonala.

Keskusta yhdistää muita ryhmiä

Keskusta on nyky-Iin mahtipuolue. Sillä on lähes puolet valtuustopaikoista. Tämä on auttanut kaikkia muita ryhmiä asettumaan yhteisrintamaan. Valtuustoonkin valittiin viisi varapuheenjohtajaa että ryhmien edustajat pääsevät sitä kautta osallistumaan myös kunnanhallituksen kokouksiin.

Heimo Lalli.
- Ehkä opitaan pikku hiljaa puhumaankin, ettei aina vain olla vastakkain, Heimo Lalli pohtii.Antti Pylväs / Yle

– Onhan sitä vähän hymyiltykin, että meillä puolet valtuustosta istuu valtuustoa paljon useammin kokoontuvan kunnanhallituksen kokouksissa. Sen asian hyvä puoli on siinä että sehän auttaa asioiden etenemistä sitten valtuustossa, arvioi Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.

Pienetkin saavat äänensä kuuluviin

Politiikan teko on hämmästyttävän yksituumaista vaikka valtuustossa on edustettuna peräti kahdeksan ryhmää.

Nykyisin kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa äänestetään harvoin ja silloinkin yleensä pienistä asioista. Isoissa asioissa ollaan yksituumaisia. Paitsi silloin kuin pienempien pitää liittoutua keskenään ylivoimaisen suurta keskustaa vastaan.

Tällä selittyy se, että keskustavaltaisen kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja tulee vasemmistoliiton listoilta.

Me nukuttiin Ruususen unta vielä silloin 1990-luvulla

Ari Alatossava

– Onhan meillä ollut vaikeitakin hetkiä menneisyydessä. Äänesteltiin paljonkin. Siihen kinasteluun jotenkin kyllästyttiin ja ymmärrettiin että täytyy saada kaikki ryhmät kuulluksi. On luotu tietoisesti luottamuksen ilmapiiriä, kertoo sitoutumattomana vasemmistoliiton listoilla oleva Teijo Liedes.

Myös uudet virkamiehet kuten juuri esimerkiksi Alatossava ovat Liedeksen mukaan tuoneet uudenlaista poliittista kulttuuria tullessaan.

– Sekin on auttanut että meillä menee hyvin. Riitely olisi varmaan paljon helpompaa jos jouduttaisiin vain leikkaamaan, arvioi Liedes.

Moottoritie on tuonut lisää väkeä

Kun moottoritie tuli Iin Räinänperälle 1990-luvun puolessa välissä Iin saavutettavuus parani olennaisesti. Samalla poliittisten voimasuhteiden muutos vauhdittui kunnasta tuli kätevästi puolen tunnin matkan päässä Oulusta oleva idyllinen ja edullinen asuinpaikka nuorille lapsiperheille.

Väestönkasvu alkoi kuitenkin vasta viiveellä.

– Me nukuttiin Ruususen unta vielä silloin 1990-luvulla, sanoo Alatossava.

Kunnassa alkoi olla tontteja tarjolla vasta 2000-luvun alussa. Silloin alettiin kehittää uusia keskustan tuntumassa olevia asuinalueita Illinsaarta, Alarantaa ja Tikkasenharjua. Väestö alkoi kasvaa voimakkaasti ja koulut sekä päiväkodit olivat tupella.

Alijäämä vaihtui ylijäämäksi

Samalla alkoi myös taloudessa parempi aika.

Ii oli vahvasti alijäämäinen kunta viime vuosikymmen puoleen väliin saakka. Silloin tilanne muuttui ja nyt ylijäämää kertyy vuosittain kuutisen miljoonaa euroa. Investoinnit on kyetty viime vuosina rahoittamaan pääasiassa ylijäämällä. Velkamäärä ei asukasta kohden ole kasvanut.

Teijo Liedes.
Sitoutumattomana vasemmistoliiton listalla oleva Teijo Liedes kertoo, että Iissä on luotu määrätietoisesti luottamuksen ilmapiiriä kuntapolitiikassa.Teijo Liedes

– Kymmenen vuotta sitten Ii kuului Suomen kymmenen velkaisimman kunnan joukkoon asukasta kohden. Nyt ollaan siinä taulukossa keskivaiheilla, kertoo Alatossava.

Jatkossa Ii pyrkii rajoittamaan kasvun yhden prosentin tasolla vuosittain jotta palvelujen lisääminen pystytään ongelmitta hoitamaan. Juuri nyt rakentaminen on hiljaisempaa.

– Kun tämmönen kantaiiläinen kulkee tuossa kylällä niin valtaosa vastaantulijoista on sellaisia että ei niitä tunne. Mutta kyllä meillä integraatio on pääsääntöisesti onnistunut hyvin, pohtii Liedes.

Lyhytnimisen kunnan pitkä historia

Iillä on pitkä historia. Suomen lyhin kunnan nimi tulee muinaisaamen yötä merkitsevästä sanasta iddja. Ensimmäiset maininnat löytyvät vuodelta 1374. Oma pitäjänsä Iistä tuli 1445. Alun perin se olikin varsinainen suurpitäjä sillä siihen kuuluivat Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi ja Simo.

Hyvinvointi on perustunut muun muassa tervaan, uittoon, loheen, lasiteollisuuteen ja puutavaran vientiin. Iihin perustettiin Suomen ensimmäinen höyrysaha vuonna 1859. Teollisen perinteen myötä työväenliike oli Iissä pitkään voimissaan.

Iin nykyisen menestyksen perussyy on Oulun läheisyys ja kuntaan asti ulottuva moottoritie ihan samalla tavalla kuin Oulun eteläpuolella Limingassa.

Kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ja kolkuttelee 10 000 hengen rajaa.

Iin työväentalo.
Teollisen perinteen myötä työväenliike oli Iissä pitkään voimissaan.Antti Pylväs / Yle