yle.fi-etusivu

Halla-aho jatkaisi EU-parlamentissa myös perussuomalaisten puheenjohtajana: "On sieltä johdettu ennenkin"

Halla-aho sanoo, että ministerin pesti söisi liikaa aikaa puolueen kehittämiseltä.

politiikka
Jussi Halla-Aho
Jussi Halla-AhoMartti Kainulainen / Lehtikuva

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) jatkaisi euroedustajana, jos hänet valittaisiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Halla-aho kertoi asiasta Ylen, STT:n ja Kauppalehden yhteishaastattelussa.

Halla-aho perustelee näkemystään muun muassa sillä, että puoluetta on aiemminkin johdettu hyvin Brysselistä käsin.

– En näillä näkymin jättäisi paikkaani europarlamentaarikkona.

– Muistaakseni tätä puoluetta on ennenkin johdettu Euroopan parlamentista käsin. Se onnistui varsin hyvin. Saimme erittäin huomattavan vaalivoiton vuonna 2011 eduskuntavaaleissa, Halla-aho sanoi.

Puolueen nykyinen puheenjohtaja Timo Soini valittiin vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa perussuomalaisten mepiksi. Kaksi vuotta myöhemmin puolue sai jytkyvoiton eduskuntavaaleissa ja vaalivoiton myötä Soini palasi takaisin kotimaan politiikkaan.

Halla-ahon mukaan on useita argumentteja, miksei hänen pitäisi ottaa mahdollisena puheenjohtajana vastaan ministerin paikkaa.

– Minun kunnianhimoni liittyvät ennen kaikkea puolueen kehittämiseen, sen valmistamiseen tuleviin eduskuntavaaleihin.

Tämän yhdistäminen uusiin ministerin tehtäviin kesken vaalikauden on Halla-ahon mukaan "paukkujen hukkaamista". Hallitukseen menemisellekin on ehdot.

– Sanoisin, että vähimmäisvaatimuksena perussuomalaisten täytyy pitää erittäin tiukasti kiinni hallitusojelmaan tehdyistä maahanmuuttoa koskevista kirjauksista. Ne ovat monelta osin hyviä, mutta joiden toteuttaminen ei ole edennyt siinä tahdissa kuin olisi pitänyt.

Halla-aho ilmoittautui puheenjohtajakisaan mukaan eilen maanantaina.

"Piikki ei voi olla auki"

Halla-aholta kysytään usein ja hän myös puhuu usein maahaanmuutosta. Sen sijaan näkemykset muun muassa talouspolitiikasta ovat jääneet medialta katvealueeseen.

Hallitus tarkastelee julkista taloutta kuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on väläytellyt mahdollisia lisäleikkauksia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että leikkaukset on tältä vaalikaudella tehty. Samaa mieltä on ollut myös ulkoministeri Timo Soini (ps).

– Silloin kun on alijäämäinen talous, se voidaan ratkaista joko korottamalla verotusta, leikkaamalla olemassa olevia menoja tai ottamalla lisää lainaa.

– Minun mielestäni velaksi eläminen ei ole moraalisesti eikä taloudellisestikaan kestävää. Verojen korottaminen on moraalisesti kyseenalaista, jos ihmiset samaan aikaan näkevät, että meillä on budjetissa menoeriä, joiden osalta piikki on täysin auki.

Halla-aho sanoo, ettei Suomella "voi olla varaa käyttää miljardi euroa vuodessa turvapaikanhakijoiden aiheuttamiin kustannuksiin". Nämä menot ovat Halla-ahon mukaan vastakkain peruspalveluiden tuottamisen kanssa.

– Kyseessä on nollasummapeli, jossa kaikki momentille XX allokoidut rahat ovat poissa kaikilta muilta momenteilta.

Halla-aho sanoo, ettei hänellä ole tiukkoja näkemyksiä siitä, pitäisikö Suomessa olla nykyistä laajemmat peruspavelut ja vähän korkeampi verotus. Vai pitäisikö "kannustaa työllisyyttä niin, että leikattaisiin tulonsiirtoja ja samalla madallettaisiin verotusta ja työvoiman sivukuluja"?

– Näistä voidaan aina keskustella.

Euro syö kilpailukykyä

Taloustieteilijät ovat viime vuosina miettineet päänsä puhki, onko eurosta ollut enemmän haittaa vai hyötyä jäsenvaltioilleen. Halla-aholla on kysymykseen selvä vastaus.

– Keskeinen tekijä Suomen kaltaisessa viennistä riippuvaisessa taloudessa on kilpailukyky. Siihen vaikuttaa palkkataso, toisaalta siihen vaikuttaa se, että olemme meille sopimattomassa yhteisvaluutassa.

Yhteisvaluutta syö Suomen kilpailukykyä Halla-ahon mukaan varsinkin suhteessa Saksaan.

Kritiikkiä saavat myös hallituksen koulutusleikkaukset. Vain koulutuksen avulla Halla-ahon mukaan syntyy innovaatioita.