Koe uusi yle.fi

Analyysi: Ihmiset pitävät tärkeänä, poliitikkoja ei puhuta – miksi vanhusten kohtelu on hyljeksitty vaaliteema?

Hei vaaliehdokas! Tässä tarjolla oivalliset vaaliteesit. Tekemisen voi aloittaa heti, kirjoittaa Ylen sosiaali- ja terveystoimittaja Tiina Merikanto.

Analyysit (Yle Uutiset)
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vanhustenhuolto loistaa toistaiseksi poissaolollaan vaalikeskusteluista, vaikka se Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan on äänestäjien mielestä tärkeimpiä teemoja. Uusia avauksia tai kannanottoja ei ole juuri kuultu, vanhustenhuollon ongelmien ratkaisemisesta puhumattakaan. Kotihoito ei näytä juuri kiinnostavan, hämmästyttävää kyllä. Se ei kiinnosta siitäkään huolimatta, että kotona me pääsääntöisesti asumme, jos valtakunnan virallinen tahtotila toteutuu.

Ylen Vanhusvahdin avulla pystyt nyt tutkimaan, millä mallilla asiat ovat omassa kunnassasi , toteutuvatko vanhus­palvelu­lain vaatimukset, ja pystyt myös haastamaan poliitikot. Vanhusvahdin tiedot pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuntakyselyyn.

Äänestäjille tärkeä vanhustenhuolto ei ole poliitikkojen ykkösaihe

Keskustelu vanhustenhuollosta on viime vuosina pelkistynyt lähinnä inttämiseksi hoitajamitoituksesta, eli siitä, montako hoitajaa vanhusta kohden hoivakodissa pitää olla. Ensin Kataisen-Stubbin hallitus aikoi sementoida hoitajien vähimmäismitoituksen lakiin, sitten Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin, että hoitajamitoituksen alarajaa pitää pienentää vielä vuoden 2013 laatusuosituksestakin. Lopputuloksena oli se, ettei kirjauksia lakiin tullut, eikä mitoitustakaan alennettu. Kotihoito kuitenkin jäi vuosikausia kestäneen jankuttamisen jalkoihin. Onneksi sitä nyt kehitetään hallituksen kolmivuotisessa koti- ja omaishoidon kärkihankkeessa. (siirryt toiseen palveluun)

Vähän paremmin on mennyt omaishoidolla. Kokonaisuudistus on edelleen tekemättä, mutta omaishoitoon on annettu lisää rahaa, omaishoitajat ovat saaneet lisää vapaapäiviä, ja tulossa on myös omaishoitajien valmennusta.

Kotona asuvien määrä ei edelleenkään vastaa tavoitteita

Vanhainkoti- ja terveyskeskushoitoa on onnistuttu laatusuositusten mukaisesti viime vuosina purkamaan, mutta ne ovat suurelta osin korvautuneet tehostetulla palveluasumisella. Kotona ei edelleenkään asu niin moni 75 vuotta täyttäneistä, kuin virallisesti toivottaisiin. Määrän pitäisi olla sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 91-92 prosenttia, kun se viimeisimpien tietojen mukaan on 90,6 prosenttia. (siirryt toiseen palveluun)

Kotona asumisen ensisijaisuutta perustellaan sillä, että vanhat ihmiset haluavat itse asua kotona. Epäilemättä monet haluavatkin, jos koti tarkoittaa itsemääräämisoikeuden säilyttämistä, ja mahdollisuutta säädellä omaa elämäänsä. Mutta kotiin pitää saada apua tarvittaessa.

Kotihoito ei ole lisääntynyt tarpeen mukaan

Kotihoidon määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa, kuin kotona asuvien määrä. Säännöllisen kotihoidon piirissä pitäisi vanhustenhuollon laatusuosituksen mukaan olla tänä vuonna 13-14 prosenttia 75 täyttäneistä. Luku on kuitenkin 11,8% (siirryt toiseen palveluun).

Kotihoidon palveluja saavat entistä huonokuntoisemmat, jolloin vähemmän apua tarvitsevien on pärjättävä itse. Heidän on ostettavat palvelut omalla rahalla, tai turvauduttava läheisten apuun.

Eivätkä kaikki huonokuntoisetkaan saa apua niin paljon, kuin tarvitsevat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tilastotietokannan (siirryt toiseen palveluun)mukaan esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa 20 prosentilla kotihoidon asiakkaista hoitaja käy kotona ainakin kolme kertaa vuorokaudessa. Näin paljon palvelua sai Uudellamaalla vain 9 prosenttia kotihoidon asiakkaista.

Suurilla kaupungeilla on edessään valtava haaste kotihoidon lisäämisessä, jos kotona asumisen lisäämisessä ollaan tosissaan, eikä ihmisiä jätetä koteihinsa oman onnensa varaan. Esimerkiksi vuonna 2030 on yli 75-vuotiaiden määrä lisääntynyt (siirryt toiseen palveluun)Uudellamaalla 100 000:lla nykyiseen verrattuna.

Vanhustenhuollon teesit: mitä pitäisi tehdä

Pyörää ei vanhustenhuollossa totisesti tarvitse keksiä uudestaan. Tietoa ja raportteja on enemmän kuin riittävästi. Otetaan vaikka Kokeneiden ja viisaiden asiantuntijaryhmän esittämät teesit (siirryt toiseen palveluun) syksyltä 2015 käyttöön.

Kotihoidon kehittäminen ansaitsisi saman ponnekkuuden ja tahtotilan, millä taistoa hoitajamitoituksesta käytiin. Tässä arkkiatri Risto Pelkosen, gerontologian professori Marja Jylhän, eduskunnan entisen oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion ja muiden viisaiden teesejä:

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hallituksen kärkihankkeen soisi onnistuvan siinä, että pirstaleisista palveluista päästään eroon. Myös sote-uudistuksen tavoite toimivista hoitoketjuista koskee mitä suurimmassa määrin vanhoja ihmisiä. Esimerkiksi lonkkaleikkausta tarvitsevan vanhan ihmisen terveyskeskuspalvelujen, erikoissairaanhoidossa tehtävän leikkauksen, ja leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen ja kotihoidon pitäisi toimia kokonaisuutena, eikä niin, että ihminen tippuu hoitojen väliin. Kokeneet ja viisaat sanovat sen raportissaan näin:

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ihmisiä ei pidä vain säilöä kotiin tai asumisyksikköön. Vanhan ihmisen toimintakykyä pitää ylläpitää kaikin tavoin. Riittävän tehokasta ja usein toistuvaa kuntoutusta pitää olla saatavilla. Tutkimuksin on moneen kertaan todettu, että vanhojen ihmisten kuntoutus on tuloksellista ja vaikuttavaa. Kokeneiden ja viisaiden teesi kuuluu:

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaikka koti olisikin ihmisen paras paikka, tarvittaessa sieltä pitää päästä pois asumaan jonnekin, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi. Asiantuntijoiden teesi kuuluu näin:

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tässä olisi nyt kaikille ehdokkaille oivalliset vaaliteesit tarjolla. Toteuttamisen voi aloittaa kunnissa heti, ja jatkaa soten toteutuessa tulevissa maakunnissa.

Ylen Vanhusvahtiin pääset tästä. Entä oletko jo kokeillut Ylen kuntavaalikonetta (siirryt toiseen palveluun)? Tai katsonut Ylen vaaligalleriasta (siirryt toiseen palveluun) ehdokkaita?