Katso oman maakuntasi tilanne: Maahanmuutto kasvattanut selvästi nuoria ikäryhmiä

Tilastokeskus: 15–29-vuotiaista on ulkomaalaistaustaisia jo kahdeksan prosenttia.

maahanmuuttajat
Anonyymejä ihmisiä ostoskeskuksessa.
Henrietta Hassinen / Yle

Suomen väestörakenne on muuttumassa. Ei mitenkään raivoisasti, mutta niin, että trendi näkyy jo tilastoissa.

Yhä useampi nuori on Suomessa nykyään ulkomaalaistaustainen. Tilastokeskuksen mukaan 15–29-vuotiaista nuorista heitä on kahdeksan prosenttia. Koko väestössä ulkomaalaistaustaisten osuus on kaksi prosenttiyksikköä pienempi.

"Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa" kirjoittaa Tilastokeskuksen väestöyksikön yliaktuaari Marja-Liisa Helminen keskuksen Tieto & Trendit -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun).

Alueelliset erot suuria

Alueelliset erot maahanmuuttajien määrissä ovat suuret. Heistä Uudellamaalla asuu peräti 55 prosenttia.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Eniten ulkomaalaistaustaisia suhteessa väestöön asui vuonna 2015 Ahvenan­maalla (13,3 %), Uudella­maalla (11,5 %), Pohjanmaalla (6,4 %) ja Varsinais-Suomessa (6,3 %). Vähiten ulkomaalais­taustaisia oli Etelä-Pohjanmaalla (2,1 %), Pohjois-Pohjanmaalla (2,4 %) ja Kainuussa (2,6 %).

Sama näkyy myös nuorten määrissä. Tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Pohjanmaalla monikulttuurisuuteen lienee vaikea törmätä vaikka yrittäisi. Helsingissä sitä taas on jo mahdoton väistää.

Kasvua maahanmuutosta

Helminen on summannut maahanmuuttajanuorten vaikutusta väestörakenteeseen. Kaikissa nuorten ikäluokissa näkyy maahanmuuttajien vaikutus, dramaattisimmin liki kolmekymppisissä.

"Vuosina 1986 ja 1987 syntyneiden (28–29-vuotiaat) ikä­luokat ovat kasvaneet syntymävuotensa jälkeen 11 prosentilla. Tätä nuoremmilla ikä­luokilla ero ei ole ymmärrettävästi vielä niin suuri, koska monet maahan tulevat muuttavat koti­maastaan vasta aikuistuttuaan, pari-kolmekymppisenä", Helminen kirjoittaa.

Yhdentoista prosentin kasvu on siis maahanmuuttajien tuoma lisäys. Heinon mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen ikä­rakenteeltaan nuorempia kuin suomalais­taustaiset, joten nuorissa ikäluokissa on enemmän ulkomaalais­taustaisia kuin muissa ikä­luokissa.

Kun tilastoissa asetetaan samaan kuvioon ensimmäisen polven maahanmuuttajat ja toisen polven ulkomaalaistaustaiset, huomataan, että toisen polven määrä kasvaa jatkuvasti.

Vuonna 2015 ulkomaalais­taustaisia nuoria oli 78 800, joista 69 400 ensimmäisen polven ja 9 400 toisen polven ulkomaalais­taustaisia.

Suomalaisten syntyvyys laskee

Muutos on jo meneillään, mutta oikeasti se alkaa näkyä suurina lukuina vasta kymmenen vuoden päästä.

"Vuonna 2015 toisen polven ulkomaalais­taustaisia oli 53 000 – määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2007. Jos määrän kasvu jatkuisi samalla tavalla, olisi toisen polven ulkomaalaistaustaisia kymmenen vuoden päästä, vuonna 2025, noin 125 000", Helminen kirjaa.

Suomessa on meneillään myös suomalaistaustaisten syntyvyydessä historiallinen vaihe: ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 syntyi vähemmän kuin kuoli pois. Samalla ulkomaalaistaustaisten syntyneiden lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut.

Tilastot sen kertovat myös näin: ulkomaalais­taustaisten kokonais­hedelmällisyys­luku (eli lasten lukumäärä per nainen) oli 2,0, koko väestön 1,6.

Kokemukset avartavat

Helminen tarkastelee artikkelissaan myös sitä, miten uudenlainen väestötrendi näkyy asenteissa.

Siinä hän käyttää apunaan vasta julkaistua Nuorisobarometria (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan näyttää siltä, että mitä enemmän nuoret ovat tekemisissä maahanmuuttajien kanssa, sitä sallivampi on myös heidän suhtautumisensa monikulttuurisuuteen.

Nuorisobarometrin mukaan "mitä enemmän erilaisuutta asuinalueella on, sitä myönteisemmin vastaaja suhtautuu kulttuuriseen erilaisuuteen, maahanmuuttajiin ja ulkomaalaisten määrän kasvuun".

Uusin mittaus on kuitenkin tuonut esiin hieman ristiriitaisia tuloksia. Vaikka suoranaista rasisimia ei juuri ole ja keskimäärin näkemykset ovat nuorilla maahanmuuttajista aiempaa myönteisempiä, joissakin kysymyksissä he ovat hieman pakittaneet. Entistä harvempi haluaa Suomeen nykyistä enemmän ulkomaalaisia.

Asenteet ja politiikka eroavat

Nuorisotutkijoiden tulkinta on, että trendit menevät ristiin, kun puhutaan ulkomaalaistaustaisista ja maahanmuuttopolitiikasta. Heidän mukaansa onkin tärkeää erottaa suhtautuminen maahanmuuttajiin ihmisinä ja maahanmuuttopolitiikka.

Helminenkin toteaa nuorisotutkimukseen viitaten, että tiukkaa maahan­muutto­politiikkaa vaativa voi suhtautua maahan­muuttaja­taustaisiin arki­elämässään muuten myönteisesti.