Koe uusi yle.fi

Kolme kuntaa kokeilee kasvisten lisäämistä kouluruokaan – kasvisnuudeliwokki jo hitti

Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa testataan ja tutkitaan kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämistä kouluruokailussa. Kasvisruokia testataan Jyväskylässä, Asikkalassa ja Liperissä.

kouluruoka
Asikkalan koulujen ruokapalvelut osallistuivat kouluruokakisaan Aurinkovuoren makaronilaatikolla, jossa jauheliha on korvattu soijarouheella.
Asikkalan koulujen ruokapalvelut osallistuivat kouluruokakisaan Aurinkovuoren makaronilaatikolla, jossa jauheliha on korvattu soijarouheella.Kouluruokakilpailu

Kokeilut suunnitellaan yhdessä kuntien ruokapalveluiden ja koulujen kanssa. Lähtökohtana on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalvelujen ja vanhempien kesken.

Hanke pohjautuu kouluruokasuositukseen, jonka mukaan kasvisruokaa tulisi lisätä kouluruokailussa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, sillä käytännöt eri kunnissa ja ruokapalveluiden välillä vaihtelevat suuresti.

Myös oppilaat on otettava mukaan kouluruoan kehittämiseen.

Minna Kaljonen

– Hyvin paljon riippuu siitä, miten ja millaista kasvisruokaa koulussa tarjotaan. Kasvisruoka on nostettava vahvemmin esille keittiöiden tuotekehittelyssä ja ruokasaleissa. Myös oppilaat on otettava mukaan kouluruoan kehittämiseen, korostaa erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä.
Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä.Tuomo Björksten

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Kasvisten lisäämistä perustellaan terveys- ja ympäristöhyödyillä. Kasvisten määrän lisääminen ruokavaliossa auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä 2-tyypin diabetesta. Ruokavalioita muuttamalla myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormaa voidaan vähentää merkittävästi.

Jyväskylän koulujen kasvisten käytössä ei ole saatavilla tarkkoja prosenttilukuja, mutta se tiedetään, että kasvisruuan kulutus on koko ajan kasvanut. Liikelaitosjohtaja Tuija Sinisalo Kylän Kattauksesta odottaakin, että hankkeen avulla saadaan mitattavia lukuja selville.

– Olemme panostaneet kasvisruokaan neljä-viisi vuotta. Tuotekehitys on keskittynyt nimenomaan lasten ja nuorten alueilla kasvisruuan kehittämiseen sellaiseen suuntaan että oppilaat hyväksyivät ne ja ruoka olisi maistuvaa.

Salaatti tuli kouluihin 1990-luvulla ja salaattibuffet 2000-luvulla.
Salaatti tuli kouluihin 1990-luvulla ja salaattibuffet 2000-luvulla.Kalle Pallonen / Yle

Kasvisnuudeliwokki jo hitti

Jyväskylän kouluissa kasvisruokahitiksi on noussut kasvisnuudeliwokki. Paljon on kiitelty myös salaattibaaria, jossa salaatit ovat ryhminä tarjolla eikä sekoitettuna ja valikoimaan on lisätty muun muassa papuja ja linssejä.

– Parhaillaan on testattavaksi päätynyt kaksi härkis-uutuutta: hunajainen ja chilinen versio. Ne tulevat lähiaikoina maistatukseen oppilaille ja jos ne saavuttavat suosiota, ne nousevat ruokalistoille, paljastaa Tuija Sinisalo.

Vähän kuin ennen vanhaan, kun pääpaino oli viljassa ja kasviksissa.

Tuija Sinisalo

Kasvisten käyttö on hyvässä nosteessa tällä hetkellä Suomessa ja kokeilukoulut odottavat, että trendi löisi läpi koulunuorilla ja nousisi oikeasti toiseksi vaihtoehdoksi normaalille kouluruokalistalle.

– Ei suinkaan ole kysymys siitä, että olisi vain kasvisruokaa ja lihan, kalan tai broilerin syönti loppuisi kokonaan. Nyt puhutaan kasvispainotteisuudesta, kasvisten lisäämisestä ja myös pelkästään kasvisruokaa sisältävistä aterioista. Vähän kuin ennen vanhaan, kun pääpaino oli viljassa ja kasviksissa ja lihaa oli vähän särpimeksi, rauhoittelee Sinisalo.

Kasvistrendi näkyy jo kaupoissa

Elintarviketeollisuus on myös herännyt kasvisten ruokatrendiin. Kaupoista löytyy kypsää jauhelihaa muistuttavaa härkistä, joka on kotimaisista härkäpavuista valmistettu, käyttövalmis tuote. Tuoreempi uutuus on jauheliha, jossa lihaa on 75 prosenttia ja porkkanaa 25 prosenttia.

– Kautta aikain on tehty jauheliha-sienimureketta, jauheliha-kasvismureketta ja vastaavia. Juuri tämä on se suunta mitä haetaan, iloitsee Sinisalo.

Kasviskokeilut vuosina 2017-2020 toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Kylän kattauksen sekä Asikkalan ja Liperin kuntien ruokapalveluiden kanssa. Kestävän kouluruokailun kokeilut on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Politiikka, käytännöt ja kestävän ruokavalion muutospotentiaali (Poprasus) -hanketta. Suomen ympäristökeskuksen lisäksi tutkimusprojektissa ovat mukana Tampereen yliopisto ja Kuluttajatutkimuskeskus.