Hyppää sisältöön

5 huomiota Hollannin vaaleista – mitä on pelissä ja mitä ei

Vaaleissa ei ole kyse EU-erosta eikä edes välttämättä maan seuraavasta johtajasta.

Geert Wilders haluaisi sulkea Hollannin rajat muslimeilta, kieltää Koraanien myymisen ja sulkea moskeijat. Kuva: Remko de Waal/EPA

Hollantilaiset äänestävät parhaillaan koko Euroopan silmien alla. Keski-Euroopan vilkkaan vaalivuoden avaavan Hollannin odotetaan seuraavan Yhdysvaltoja ja Britanniaa populismin tiellä.

Geert Wildersin johtama ulkomaalais- ja EU-vastainen Vapauspuolue johti pitkään mielipidemittauksia, mutta viime päivinä pääministeri Mark Rutten johtama oikeistoliberaalipuolue VVD on kirinyt sen ohi. Joka tapauksessa Vapauspuolue on kasvattamassa kannatustaan huomattavasti.

Oikeistopopulistien menestys on merkittävä ilmapuntari Euroopan tulevaisuutta ennustettaessa, mutta Hollannin poliittisen tulevaisuuden kannalta vaalitulos ratkaisee vasta alkuasetelman.

Muun muassa nämä viisi asiaa vaikuttavat siihen, mihin suuntaan Hollanti nyt lähtee.

1. Jaossa ei ole yksinvalta

Hollannissa ei ole käsillä Brexitin kaltainen "kyllä tai ei" -tilanne, jossa voittaja voi ainakin osittain yksin päättää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Vaikka Wildersin Vapauspuolueen voittaisi vaalit, mielipidemittausten (siirryt toiseen palveluun) mukaan puolue saisi luultavasti alle viidenneksen äänistä. Tämä tarkoittaisi noin 26 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa.

Hollantilaisten äänet jakautuvat aiempaa useamman puolueen kesken. Vuonna 2006 kahdella suurimmalla puolueella oli hallussaan 74 paikkaa. Nyt osa ennusteista povaa kahdelle suurimmalle jopa alle 50:tä paikkaa.

Vuonna 1986 kaksi suurinta puoluetta piti hallussaan lähes 140:a paikkaa. Vuoden 2017 jakauma on ennuste. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Kaikkiaan vaaleissa on mukana 28 puoluetta.

2. Voittaja ei välttämättä ole seuraava pääministeri

Vaalivoittajan olisi kyettävä kokoamaan koalitio, jolla on yhteensä vähintään 76 parlamenttiedustajaa. Jos tämänhetkisiin mielipidemittauksiin on lainkaan uskominen, se vaatisi ainakin neljän suuren puolueen yhteistyötä.

Tällä hetkellä mielipidemittaukset kertovat pääministeripuolue Vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) kirineen Vapauspuolueen (PVV) edelle. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Yksikään muista suurista puolueista ei ole sanonut haluavansa muodostaa hallitusta Vapauspuolueen kanssa.

Hollannissa vaalivoitto ei tarkoita välttämättä pääministerin paikkaa. Jos Wilders voittaisi, mutta ei saisi taakseen tarpeeksi suurta koalitiota, hallituksen voisi muodostaa myös ilman häntä.

3. EU-ero ei kiinnosta useimpia puolueita

Vaikka Wilders ajaa EU-eroa, muut isot puolueet eivät ole asiasta innoissaan, eikä Hollannin EU-vastaisilla puolueilla näytä olevan mahdollisuutta enemmistöhallitukseen.

Tuoreen mielipidemittauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 78 prosenttia hollantilaisista haluaisi pysyä eurossa.

Toisaalta EU-epäluuloisuutta on ilmassa, ja Wildersin voitto varmasti nostaisi aiheen poliittiseen keskusteluun. Kesällä tehdyn kyselyn mukaan EU:ssa pysymisen kannalla on vain pieni enemmistö.

EU-kansanäänestyksen järjestäminen vaatisi kuitenkin lakimuutoksia, jotka pitäisi saada läpi parlamentissa.

4. Onko lopulta kyse vain maahanmuutosta?

Hollannin vaaleja pidetään eurooppalaisen populismin kuumemittarina, ja vaalien alla käyty poliittinen keskustelu on keskittynyt Wildersin politiikan määrittämiin teemoihin. Sen keskiössä on maahanmuuton, islamin ja EU:n vastustaminen.

Eurooppalaista populismia tutkinut professori Cas Mudde huomauttaa (siirryt toiseen palveluun), että äänestäjiä askarruttaa lopulta moni muukin kysymys. Kyselyissä tärkeimmiksi teemoiksi ovat nousseet taloudellinen eriarvoisuus, koulutus ja terveydenhuolto.

5. Osaako kukaan enää ennustaa?

Historia ja mielipidetiedustelut osoittavat, että moni hollantilainen muuttaa mieltään vielä tänään vaalipäivänä. Jopa 40 prosenttia äänestäjistä sanoi alkuviikosta, ettei tiedä, ketä äänestää.

Toisaalta, lähimenneisyys osoittaa myös, ettei mielipidemittauksiin läheskään aina voi luottaa.

Jos ei luota kumpaankaan, on paras odottaa siihen, että äänet on laskettu. Ja senkin jälkeen pitää odottaa ehkä jopa kuukausia, että Hollannilla on kasassa uusi hallitus.

Vasta se päättää, mitä Hollanti Euroopan tulevaisuuden puntarissa painaa.