Onko kestovaippailu sittenkin turhaa? Laki muuttui – vertailimme hinnat ja ympäristöhaitat

Lakimuutos hävitti kertakäyttövaipoista koostuvat jätevuoret kaatopaikoilta.

kierrätys
Kotkaan avattiin kestovaippalainaamo.
Sisko Eskelisen sylissä olevalla puolivuotiaalla Tiinulla on käytössä sekä nepilliset että tarralliset kestovaipat.Antti Ojala / Yle

Kotkan kestovaippalainaamoon fyysisesti pieni. Se on vain yksi kaappi, jonne Sisko Eskelinen on säilönyt kasapäin vaippoja. Lainaaja voi kantaa sieltä kotiin useita erilaisia vaippamalleja – ja kokeilla mikä sopii omalle lapselle.

Puolivuotiaan Tiinu-tytön äiti perusti lainaamon turhauduttuaan hutiostoksiin vaippakaupoilla, kun ostettu vaippa ei ollut läheskään aina sopiva.

– Lapsi on kasvanut niin nopeasti. Olen sitten vain ostanut huonoja vaippoja netistä ja miettinyt, että olisipa kiva jos olisi lainaamo.

Näiden mietintöjen seurauksena Suomen 20. kestovaippalainaamo aloitti toimintansa tällä viikolla. Lainaamosta voi lainata kassillisen vaippoja kotikäyttöön 12 vuorokaudeksi. Kun vaipat palautetaan lainasta, ne pestään 60 asteessa. Suosituin vaippamalli on taskuvaippa, johon lisätään tarvittava määrä imumateriaalia.

– Pitää vain kokeilla, mikä on se oma juttu. Ovatko ne tarralliset vai nepilliset tai kenties taskuvaipat, sanoo Eskelinen.

Kaikki vaippapaketit ovat menossa lainaan.

Sisko Eskelinen

Vaippajäte katosi kaatopaikoilta

Äidin sylissä olevalla puolivuotiaalla Tiinulla on ollut käytössä yhden koon nepilliset ja tarralliset vaipat, jotka ovat sopineet hänelle. Eskeliselle kestovaippa on ekologinen valinta.

– Haluan, että maailma säilyy vielä lapsellenikin ja toivottavasti hänenkin lapsilleen.

Kestovaippailua perustellaan usein juuri ekologisuudella – kertakäyttövaipat ovat olleet valtava kuormittaja kaatopaikoille. Jos jokainen Suomesssa syntynyt lapsi kuluttaa 5 000 vaippaa, Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan yhdellä ikäluokalla vaippoja kuluu yli 117 miljoonan kilon edestä.

– On jopa arvioitu, että vaipat ovat suurin yksittäinen kotitalouksien kaatopaikkajäte. Terveyssiteet ynnä muut sellaiset ovat huomattavan pieni ongelma tähän verrattuna, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Vertailut ovat siltä ajalta kun kertakäyttövaipat vietiin kaatopaikalle. Nyt tulos voisi olla erilainen.

Heidi Nevalainen

Kaiken orgaanisen jätteen – myös vaippajätteen – loppusijoittaminen kaatopaikalle kuitenkin kiellettiin 2016 vuoden alusta. Poikkeusluvalla sitä sai viedä kaatopaikalle vuoden loppuun. Uuden asetuksen myötä orgaaninen jäte poltetaan ja hyödynnetään energiaksi. Jäteyhtiöistä arvioidaan, että ympäristöhaitat vähenevät merkittävästi.

– Vaipoissa on paljon muovia, joka ei maadu koskaan. Kaatopaikoilla orgaaninen aines myös tuottaa metaania, joka on pahin ilmastonmuutosta aiheuttava kaasu. Polton aikana kaasut saadaan kerättyä talteen niin, ettei niitä vapaudu ilmaan, sanoo Kymenlaakson Jätteen tiedottaja Heidi Nevalainen.

Kotkaan avattiin kestovaippalainaamo.
Antti Ojala / Yle

Kelvollista polttoainetta...

Myös jätteenpolttolaitoksilla polttamista pidetään ekologisena tapana hävittää vaippa.

– Vaippa sisältää muun muassa palavia puu- ja paperikuituja. Vesieristys on yleensä toteutettu muovikalvolla, joka on kelvollista polttoainetta. Polttamalla ne voidaan hävittää luonnon kiertokulusta niin, että niistä saa jotain hyötyä, sanoo Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä.

Pirtilä myöntää, että jätteen polttamisellakin on omat ympäristövaikutuksensa.

– Ihmisen ulosteesta syntyy tuhkaa, kun se poltetaan. Se on kuitenkin normaalia biologista tuhkaa, jonka hävittäminen tai läjittäminen ei aiheuta ongelmia.

...jolla on myös ympäristövaikutuksia

Luonnonsuojeluliitossa ollaan hiukan eri mieltä. Osittain öljystä tehdyistä kertakäyttövaipoista irtoaa fossiiliperäisiä kasvihuonepäästöjä.

– Kun jäte poltetaan, kaksi kolmasosaa muuttuu erilaisiksi kaasuiksi, joista haitalliset aineet pitää sitten puhdistaa piipun päästä pois. Siitäkin tulee omat savukaasunpuhdistusneutralointijätteensä. Osa kaasusta päätyy ilmakehään, sanoo Jouni Nissinen.

Kestovaipoissa luonnonvaroja kuluttaa niiden pesu. Aiempien vertailujen mukaan kertakäyttövaippa kuluttaa kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin kestovaippa.

– Vertailuissa on huomioitu myös kestovaippojen pesu, mutta ne ovat siltä ajalta kun kertakäyttövaipat vietiin kaatopaikalle. Nyt tulos voisi olla erilainen. Silti sanoisin, että on paljon ympäristöystävällisempää käyttää kesto- kuin kertakäyttövaippoja, arvioi Kymenlaakson Jätteen tiedottaja Heidi Nevalainen.

Kestovaipat maksavat enemmän, mutta voivat tulla halvemmaksi

Entä sitten se taloudellinen puoli? Yksi kertakäyttövaippa maksaa 20-40 senttiä kappaleelta, ja vaippoja kuluu vähintään viisi vuorokautta kohden. Vuodessa niihin voi mennä siis karkeasti arvioiden 365 euroa. Jos lapsi käyttää kertakäyttövaippoja kolmen vuoden ajan, kulut voivat nousta noin 1 100 euroon.

Kestovaipat sen sijaan maksavat uutena noin 20 euroa kappaleelta. Jotta vaippoja ei tarvitsisi joka päivä pestä, niitä täytyy hankkia noin 20 kappaletta.

Yhden lapsen käytössä olleista vaipoista voi hyvinkin saada puolet hinnasta takaisin eli 400-600 euroa.

Anne Holopainen

Kahden eri koon kestovaipat maksavat siis pyöreästi 800 euroa, kolmen eri koon vaipat 1 200 euroa. Hinta ei sisällä vaippojen pesukuluja.

Kestovaippojen hinta kotitaloudelle voi nousta kertakäyttöisiä korkeammaksi.

Kestovaipat voi myydä

Toisaalta vaipat voi käytön jälkeen myydä eteenpäin tai käyttää itse seuraavan lapsen kohdalla.

– Yhden lapsen käytössä olleista vaipoista voi hyvinkin saada puolet hinnasta takaisin eli 400-600 euroa. Jos vaipat jättää perheeseen seuraavalle lapselle, ei vaipatuksen kustannukseksi jää kuin alle viisikymmentä euroa pesukustannuksina, laskee Kestovaippayhdistyksen puheenjohtaja Anna Holopainen.

Kestovaippoja löytyy myös halvemmalla, jos niitä ostaa käytettyinä. Lisäksi ovat Kestovaippayhdistyksen lainaamot, joita löytyy yhteensä 20 ympäri maata. Eteläisimmät ovat Helsingissä ja Turussa, pohjoisimmat Meri-Lapissa ja Rovaniemellä.

Kotkaan avattiin kestovaippalainaamo.
Kotkaan avattiin kestovaippalainaamo.Antti Ojala / Yle

Lainaamojen toiminta perustuu siihen, että erilaisia malleja voi testata rauhassa kotona, mikä sopii juuri omalle lapselle. Sitä kautta voi myös säästää rahaa.

– Vauvat ovat niin erilaisia. Osalla on pullavat reidet ja osa on hoikempia. Sama malli ei käy kaikille, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Anna Holopainen.

Ainakin Kotkassa kestovaippalainaamo tuli tarpeeseen, sillä kysyntää vaipoille oli jo ennen toiminnan aloittamista.

– Nyt kaikki vaippapaketit ovat menossa lainaan, kertoo lainaamon hoitaja Sisko Eskelinen.

Lainasta peritään viiden euron maksu, lisäksi lainaaja antaa 20 euron pantin. Se palautetaan, kun vaipat tuodaan takaisin sovitusti ja kunnossa.

Kertakäyttövaippa jyrää

Kestovaippayhdistys haluaa tuoda esille vaihtoehdon kertakäyttövaipoille. Epäonnistumiset kestovaippojen käytössä liittyvät usein vääränkokoiseen vaippaan tai vääränlaiseen imukykyyn.

– Monella on se mielikuva, että ne ovat hirveän hankalia ja vaivalloisia, mitä ne eivät suinkaan ole. Nykyään on hyvät pesukoneet. Samalla vältytään vaippojen roudaamiselta kaupasta kotiin, sanoo Holopainen.

Kestovaipan suosiosta ei ole tarkkaa tietoa.

– Kertakäyttövaipat ovat se normi Suomessa. Kestovaipat ovat vähän sellainen ihmetyksen aihe edelleen. Niitä, jotka käyttävät pelkästään kestovaippoja on loppujen lopuksi aika vähän. Ystäväpiirissäni kuitenkin aika moni on ainakin kokeillut niitä.