Joukko suomalaisteattereita lähtee jättimäiselle kiertueelle – ensi-ilta Berliinissä: "On saatettu kokea, ettemme kelpaa maailmalle"

Kahdeksan teatteria ja sata esitystä. Siinä lähtökohdat, joista suomalaiset teatterit alkavat rakentaa tiiviimpää teatteriverkostoa.

teatteri
Näyttelijät Veli-Matti Karén (Kouvolan Teatteri) ja Jarkko Sarjanen (Kotkan Kaupunginteatteri) suuntaavat Berliiniin Pesärikon harjoituksiin.
Näyttelijät Veli-Matti Karén (Kouvolan Teatteri) ja Jarkko Sarjanen (Kotkan Kaupunginteatteri) suuntaavat Berliiniin Pesärikon harjoituksiin.Juha Korhonen / Yle

Usean suomalaisteatterin yhteisponnistus ryhtyy tuottamaan näytelmiä, jotka alkavat kiertää ympäri Suomea. Seuraavan kolmen vuoden aikana lavalle saadaan yhteistyön tuloksena kolme eri näytelmäproduktiota.

Mukana hankkeessa on yhteensä seitsemän valtionosuusteatteria sekä yksi vapaa ryhmä.

Ensimmäisenä vuorossa on Mikko Roihan ohjaama Orvokki Aution tekstiin perustuva Pesärikko. Näytelmä harjoitellaan ja se saa myös ensi-iltansa Berliinissä, jossa ohjaaja asuu.

– Minua on kiinnostanut keskinäisen teatteriverkoston rakentaminen Suomeen. Suomalaista kulttuuria ei välttämättä tarvitse tehdä Suomessa, sanoo teatteriohjaaja Mikko Roiha.

Kukin suomalaisteatteri irrottaa jokaiseen näytelmään yhden oman näyttelijän. Näytelmät pysyvät kunkin teatterin ohjelmistossa vuoden ajan.

Mukana on teattereita Kouvolasta, Kotkasta, Kuopiosta, Riihimäeltä, Jyväskylästä ja Turusta.

Esitysten elinikää halutaan pidentää

Yhteisellä hankkeella tähdätään taloudellisesti ja tuotannollisesti uudenlaisiin toimintatapoihin. Roiha pitää teattereiden välisten yhteistuotantojen ongelmana niiden jatkuvuuden puutetta.

– Juuri kun kaikki toteavat että tämähän oli hirveän hyvä kokemus, se muoto kuolee. Tällä kertaa olemme varmistaneet, että muotoa toistetaan ja jatketaan seuraavana vuonna, jolloin se muuttuu totutummaksi tavaksi tehdä teatteria.

Roiha heräsi jo kymmenisen vuotta sitten siihen, että teatterikäyttäytyminen on muuttumassa.

– Esitysten elinkaaret ovat muuttumassa lyhyiksi, ja halusin henkilökohtaisesti välttää katkeroitumisen. Riemuitsen siitä, että esitykset saavat nyt aina uuden elämän uudella paikkakunnalla, sanoo ohjaaja Mikko Roiha.

Pesärikkoa esitetään yhteensä sata kertaa, mikä on paljon teatterinäytökselle nykypäivänä. Kotkan ja Kouvolan teatterit arvioivat, että normaalisti näytöksiä kertyy vain noin 25-50.

Ei ole mitään estettä suomalaiselle teatterille lyödä laajemminkin läpi.

Mikko Roiha, teatteriohjaaja

Suomalaisen teatterin itsetunto-ongelma

Käsillä oleva hanke on yksi tapa lisätä kulttuurivientiä maailmalle. Suomalaisia näytelmiä on kyllä ennenkin viety ulkomaille, mutta kokonaisia esityksiä harvemmin.

– Pitkään on ollut sellainen ajatus, että kielemme on niin käsittämätön, ettei sitä kukaan ymmärrä. Nykyään kaikki voivat kuitenkin lukea tekstityksiä.

Roihan mukaan suomalaisen teatterin viennissä on ollut mukana myös itsetunto-ongelmaa.

– On saatettu kokea, ettemme kelpaa maailmalle. Ei ole mitään estettä suomalaiselle teatterille lyödä laajemminkin läpi. Sen täytyy vain itse ryhtyä aktiivisemmaksi.

Isommista teatterivierailuista maailman näyttämöillä on jo useita vuosia. Roiha nostaa esimerkkeinä Jouko Turkan ja Samuli Reunasen takavuosien ohjauksia.

Pesärikon pääroolissa nähdään Sara Melleri.
Pesärikon pääroolissa nähdään Sara Melleri.Juha Korhonen / Yle

Ulos tutuista ympyröistä

Näyttelijät matkaavat Berliiniin harjoittelemaan elokuussa. Näyttelijälle ilmapiirinvaihdos tekee hyvää.

– Kaltaiselleni laitosteatterikonkarille tämä on ainutlaatuinen tilaisuus. Meillä on aika tiivis rytmi ja samat ympyrät vuodesta toiseen teatterilla ja nyt pääsen uusien kasvojen kanssa tekemään töitä uusissa paikoissa, sanoo Berliiniin lähtevä näyttelijä Veli-Matti Karén Kouvolan Teatterista.

Roiha uskoo Berliinin ilmapiirin ruokkivan näyttelijöiden työtä. Saman voisi kokea hänen mukaansa missä tahansa muuallakin ulkomailla.

– Olen huomannut, että kaikki täällä olleet näyttelijät ovat yhtäkkiä kauhean kosmopoliitteja näyttelijöitä. Se johtuu kenties siitä, että he ovat ehkä vapautuneempia ja enemmän irti omista normaaleista kuvioistaan.

Kouvolan Teatteri korostaa myös lähtemisen merkitystä.

– Parhassa tapauksessa opimme toisiltamme. Yleisö saa myös uusia näyttelijäkasvoja omaan kotiteatteriinsa. Ennen kaikkea tuotantorakenteitamme ravistellaan ja koetellaan, mikä voi auttaa löytämään uutta, sanoo teatterin johtaja Tiina Luhtaniemi.

Tuntematonta sotilasta ja Tom of Finlandia

Roiha tunnetaan erityisesti klassisten näytelmien, kuten Niskavuori -näytelmien tulkkina ja klassisten näytelmien modernisoijana. Niistä hän sai myös näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2008.

Roiha koki, että Suomen 100-vuotisjuhlissa on keskitytty liian maskuliinisiin aiheisiin.

– Ne käsittelevät miehiä, kuten Tuntemattomassa sotilaassa ja Tom of Finlandissa. Varmaan tästä syystä tuli tarve tarttua johonkin naisklassikkoon.

Orvokki Aution Pesärikko -klassikkoteos sopii hyvin tähän. Roiha nostaa Aution Hella Wuolijoen ja Minna Canthin tasoiseksi vahvojen naiskirjailijoiden joukossa.

Pesärikko käsittelee paitsi Pohjanmaata, myös kyläyhteisön painetta. Keskiössä ovat myös ihmisten mahdollisuudet tehdä omia ratkaisujaan.

– Koin tarpeeksi katsoa, miltä suomalaisten perheiden ja avioliittokäsitysten historiat näyttävät.

Mukana yhteistuotannossa ovat Kotkan Kaupunginteatteri, Kouvolan Teatteri, Jyväskylän kaupunginteatteri ja Teatteri Eurooppa Neljä, Riihimäen Teatteri, kuopiolainen Tanssiteatteri Minimi, Turun Kaupunginteatteri sekä Vapaa Teatteri.

Pesärikko tulee ensi-iltaan Berliinissä syyskuussa ennen Suomen esityksiä.

Juttua päivitetty klo 17:50: Lisätty teatteripaikkakuntiin Kuopio.