Jääkiekkoasiantuntija: "Urheilu ei olisi ammatti ilman faneja"

Jääkiekkokauden kiihkein puolivälierien aika nostaa kiekkokuumetta. Juuri nyt jääkiekon fanikulttuuri elää monella paikkakunnalla vahvempana kuin koskaan.

HPK (Jääkiekon Miesten Liiga)
HPK:n kannattajia fanikatsomossa
Jääkiekko-ottelussa kotijoukkue tekee maalin ja fanikatsomo räjähtää. HPK:n peleissä fanit huutavat kuin yhteisestä sopimuksesta maalintekijän sukunimen. Ville Välimäki / Yle

HPK:n aktiivikannattajat pitävät ääntä yllä kotipelissä Rinkelinmäen hallin eteläpäädyn katsomossa. Kannustus on kiihkeää ja porukka karjuu kannustuslauluja eli chanteja intohimoisesti rummun hakatessa tahtia.

Faniryhmän tavoitteena on, että kotiotteluissa suurin osa hallin yleisöstä ottaisi osaa lauluihin.

Se olisi ideaali, että loppupeleissä koko katsomo laulaisi siinä ympärillä.

Antti Orava

– Ideahan olisi se, että kaikki tuntevat nämä laulut ja voivat ottaa niihin osaa pelin aikana. Se olisi tavallaan ideaali, että loppupeleissä koko katsomo laulaisi siinä ympärillä, haaveilee Antti Orava HPK:n Kannattajat ry:stä.

Useimpien Liigan kannattajaryhmien chantien sanat on kirjattu faniryhmien nettisivuille. HPK:n fanilaulujen virsikirjassa on muun muassa laulu "Jotain kaunista". Kappaleeseen fanit saivat aikoinaan vihjeen ryhmän ulkopuolelta.

– Sitä vaan muokattiin ja siitä tuli jopa parempi kuin idean keksijä oli itse ajatellut, kehuu Antti Orava.

"Tässä pyritään vaikuttamaan jääkiekkoilun jumaliin"

Otteluissa kannustajat ja peli elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa. Tosifanit ovat usein pitkän linjan katsojia, jotka ymmärtävät pelin dynamiikan.

Hämeenlinnalainen jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen pohtii kannustuslaulujen merkitystä.

– Lauluthan ovat sellaisia riittejä, joissa ikään kuin pyritään vaikuttamaan siihen pelin kulkuun.

– Tässä pyritään vaikuttamaan jääkiekkoilun jumaliin. Että se tuuri, onni, mikä on oleellista pelissä, asettuisi kotijoukkueen tai kannatettavan joukkueen puolelle.

Fanitus on entistä ammattimaisempaa

Jääkiekko-ottelun katsomossa ei ole jälkeäkään suomalaiskansallisesta jähmeydestä tai tuppisuisuudesta. Penkeillä eläydytään pelin kulkuun voimakkaasti ja tunteiden kirjo on vaikuttava. Jääkiekkojoukkueiden fanitus elääkin vahvana ja on entistä järjestäytyneempää usealla paikkakunnalla, myöntää Petteri Sihvonen.

– Se on ehdottomasti ammattimaistunut, kun nämä ryhmät organisoituvat. Tietyllä lailla se on mielenkiintoinen ilmiö, että ihmiset maksavat saadakseen ilmaista omia tunteitaan.

Tietyllä lailla se on mielenkiintoinen ilmiö, että ihmiset maksavat saadakseen ilmaista omia tunteitaan.

Petteri Sihvonen

HPK:n kokenut hyökkääjä Niklas Hagman on pelannut pitkään niin NHL:ssä, KHL:ssä kuin eurooppalaisilla kentilläkin. Myös Hagman on huomannut, että katsomokulttuuri on muuttunut kotimaisessa Liigassa.

– Hieno nähdä, että Suomessakin ollaan menty siihen suuntaan, että vieraspeleissäkin pidetään mekkalaa yllä. Kyllä se innostaa molempia joukkueita tosi paljon.

– Sveitsissä lauletaan ja siellä eletään koko ajan mukana, kuin jalkapallo-ottelussa. Tai NHL:ssä 20 000 ihmistä huutaa älämölöä. Menee iho kananlihalle, kuvailee Hagman.

Tosifani sietää sekä voittoja että tappioita

Petteri Sihvonen pitää joukkueen kannattajia oleellisena osana urheilua. Fanit tekevät urheilun.

– Ilman faneja ei ole sitä tunnetta. Urheilussa on aina kyse tunteesta, ja toisaalta, fanithan sen lystin tietyllä tapaa maksavat. Tämä on se yhtälö, mikä pitää faniutta yllä. Ilman faneja periaatteessa peliä ei ammattilaismerkityksessä olisi tällä hetkellä olemassa. Urheilu ei olisi ammatti ilman faneja.

Tosifani kannustaa joukkuettaan myös silloin, kun voittoputki ei ole päällä.

– Mielestäni silloin ollaan pikkuisen vikateillä, jos vain voitossa on se pointti. Urheilun todellisuushan on voittoja ja tappioita ja nämä pitäisi molemmat sietää.

Jääkiekkoilija Niklas Hagman rohkaisee tottumattomiakin katsojia heittäytymään pelin tapahtumiin.

– Eläytyy siihen mukaan, niin kuin me koetetaan myös eläytyä peliin mukaan.