Konttien siirtely ja odottelu maailmalla maksaa yrityksille satoja miljoonia euroja – suomalainen älykontti mullistaa kaiken

Älykontin kehittäjät pitävät teknologiaa yhtä mullistavana kuin sähköpostin käyttöönotto aikanaan.

talous
Rahtilaiva suomenlahdella.
Rahtilaiva Suomenlahdella.Ismo Pekkarinen / AOP

Kun Suomesta lähtee kontti Italiaan, se varastoidaan ja lastataan kymmeniä kertoja matkan varrella. Kuljetuksessa kuluu aikaa noin kaksi viikkoa, vaikka nopeimmillaan kontti kulkisi halki Euroopan 4–5 päivässä. Aikaa ja rahaa palaa.

Suurin hidaste on se, että kuljetusketjussa tiedonkulku toimii pahimmillaan kuin rikkinäisessä puhelimessa.

– Monet kymmenet firmat siirtävät sitä yhtä konttia. Ketjun puolivälissä oleva yritys tietää, että tavara on tulossa, mutta ei tarkalleen, milloin. Sen vuoksi yritys joutuu varaamaan resursseja odotteluun, sanoo kertoo SmartLog-projektia vetävä Mika Lammi Kouvola Innovation Oy:stä.

Konttien kuljetusta voi hidastaa sää tai se, että joku yritys mokaa matkan varrella. Silloin virhe kertautuu kuljetusketjussa, koska tietoa virheen aiheuttamasta viivästymisestä ei ole saatavilla.

Nyt Suomessa kehitetään ongelmaan ratkaisua: älykonttia.

Yhtä mullistava keksintö kuin sähköposti

Tietokantojen yhdistämistä on yritetty tehdä yli 20 vuotta. Siinä ei ole kuitenkaan onnistuttu muun muassa siksi, että yhteisen tiedon pitää olla täysin luotettavaa. Nyt Kouvolasta johdetussa SmartLog-projektissa yritetään tehdä mahdottomasta mahdollista.

– Tässä konseptissa logistiikka-alalla ja kuljetusketjuissa toimivien yritysten tietokannat yhdistetään keskenään. Tämä mahdollistaa ennennäkemättömän tiedon jakamisen ja hyödyntämisen, mikä säästää yritysten kustannuksia arviolta satoja miljoonia euroja, kertoo Mika Lammi.

Monet kymmenet firmat siirtävät sitä yhtä konttia.

Mika Lammi

Lammi vertaa logistiikka-alaa omakotitaloalueeseen, jossa talot ovat yrityksiä. Jokaisella talolla on oma kaivo ja aggregaatti, jolla sähkö tuotetaan.

– Jokaisella logistiikkayrityksellä on oma tietojärjestelmä, mutta tietoa ei kunnolla jaeta yritysten välillä. Jokainen firma on hirveän tietoinen, mitä sen vaikutuspiirissä tapahtuu, mutta tieto ei kuitenkaan siirry luontevasti tai automaattisesti seuraavalle firmalle.

Ongelmat tiedon luotettavuudessa pyritään ratkaisemaan käyttämällä lohkoketjuteknologiaa. Samaa teknologiaa hyödyntää muun muassa virtuaaliraha Bitcoin. Logistiikka-alalle sitä ei tiettävästi ole yritetty soveltaa aiemmin.

– Lohkoketjuteknologian erityispiirre on, että ketjuun tallennettu tieto on sataprosenttisen luotettavaa. Tietoa on mahdoton muuttaa tai deletoida jälkikäteen, sanoo Lammi.

Toteutuessaan lohkoketjuteknologiaan perustava uusi älysovellus nopeuttaa konttiliikennettä merkittävästi.

– Sen potentiaali on maailmanlaajuisesti valtava. Samaa luokkaa kuin aikanaan sähköpostin käyttöönotto. Nyt yritämme tutkimuksella vahvistaa väitettä, että teknologia on mullistava.

Alan vanhoja asenteita pitäisi pystyä muuttamaan

Kinnon lisäksi SmartLog-projektissa ovat mukana Örebron lääni Ruotsista, Transport and Telecommunication Institute Latviasta sekä Valgan seudun kehitysyhtiö, Sensei OÜ ja Tallinnan tekninen yliopisto Virosta.

Sovelluksen ja käytettävän laitteiston kehittäminen on Kouvola Innovationin tehtävä. Kinno on valinnut sovelluksen toteuttajiksi kouvolalaisen Propentus Oy:n ja lappeenrantalaisen OCTO3 Oy:n.

– Suuri kysymys on se, että minkälaisen liiketoimintahyödyn me saamme tällä teknologialla rakennettua ja miten saamme muutettua vanhoja toimintatapoja ja -malleja perinteisessä toimintakentässä. Sen ajatusmaailman muuttaminen voi olla haaste, kertoo myyntijohtaja Sami Laaksonen Propentus Oy:stä.

Potentiaali on maailmanlaajuisesti valtava.

Mika Lammi

Mika Lammin mukaan tietokantojen yhdistämisestä hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Isoilla toimijoilla tietojärjestelmät ovat jo laajamittaisia ja tarkoin hiottuja.

Seuraava vaihe SmartLog-projektissa onkin prototyypin rakentaminen ja testaaminen. Testauksen on tarkoitus tapahtua ensi kesänä satamaolosuhteissa Virossa.