Rintojen mammografiassa käy alle viisikymppisinä yli puolet naisista – tärkeä satsaus terveyteen vai rahan tuhlausta?

Lähes joka kuudes rintasyöpä löytyy ennen joukkoseulontaikää.

rintasyöpä
Mammografiakuva.
Mammografiakuva naisen rinnassa olevasta syöpäkasvaimesta.Yle

Suuri osa suomalaisnaisista tutkituttaa rintansa mammografiassa jo ennen maksutonta joukkoseulontaa, useimmiten omalla kustannuksella. Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 60 prosenttia suomalaisnaisista kertoo käyneensä mammografiassa alle 50-vuotiaana.

Asiantuntijoiden näkemykset oireettomien alle 50-vuotiaiden naisten mammografian tarpeellisuudesta kuitenkin vaihtelevat kovasti.

Seulontajohtaja: Oireettomien naisten mammografia turhaa

Suomen Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala pitää oireettomien alle 50-vuotiaiden naisten lähettämistä mammografiaan turhana.

– Jos raa’asti sanotaan, niin se on lääkäriasemien rahastusta.

Tytti Sarkealan mukaan mammografia ei tutkimusten perusteella löydä kovin hyvin syöpiä alle 50-vuotiaiden naisten rinnoista.

– Kun rintakudos on tässä iässä vielä aika tiivistä, mammografia ei välttämättä löydä syöpiä. Toisaalta tulee aika paljon vääriä positiivisia tuloksia. Ne johtavat turhiin jatkotutkimuksiin ja aikaansaavat huolta ja kustannuksia, Tytti Sarkeala sanoo.

Sarkeala muistuttaa, että koepalojen ottamiseen voi sisältyä esimerkiksi tulehduksen riski. Rintojen röntgentutkimus lisää aina myös hiukan säderasitusta.

– Kannattaahan sekin ottaa huomioon, että jos nelikymppisenä tai sen allekin aloittaa ja käy joka vuosi mammografiassa, niin tietty määrä säderasitusta tulee ilman muuta.

Jos rinnasta löytyy kyhmy tai muu syöpään viittaava oire (siirryt toiseen palveluun), on kuitenkin aina hakeuduttava lääkäriin. Rinnat kannattaa myös tutkia itse (siirryt toiseen palveluun) säännöllisesti.

Naistentautien erikoislääkäri: "Mieluummin kerran turhaan kuin kerran liian vähän"

Kokenut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Nilsson lääkärikeskus Femedasta puolestaan pitää mammografiaseulonnan aloittamista 50-vuotiaana joillekin naisille liian korkeana ikänä.

Yli 40-vuotiaiden potilaiden kohdalla on hänen mielestään syytä pohtia, olisiko mammografia tarpeen parin kolmen vuoden välein. Hän kertoo määräävänsä sen lisäksi aina myös rintojen ultraäänitutkimuksen, jolla saadaan lisää tietoa. Tutkimusten tarvetta mietitään aina yksilöllisesti, sädekuorma huomioiden. Rinnat ovat erilaisia, ja toisten tutkiminen pelkästään sormin painelemalla on toisia hankalampaa. Potilailla on myös erilaisia riskitekijöitä.

– Eritoten silloin, jos on kookkaat tai muhkuraiset rinnat. Tai jos suvussa on vähän enemmän rintasyöpää ja on riskitekijöitä kuten ylipaino, tupakointi, runsaampi alkoholinkäyttö tai liikkumattomuus, Heidi Nilsson sanoo.

Kolmisenkymmentä vuotta alalla työskennelleen Nilssonin omiltakin potilailta on löytynyt rintasyöpää, varhaisimmillaan noin neljänkymmenen ikäisinä. Nilssonin mielestä rintojen tutkiminen kannattaa, vaikka se joskus aiheuttaakin ylimääräisten näytteiden ottamista. Laitteiden on kuitenkin oltava hyviä ja tekijöiden ammattitaitoisia.

– Olen sitä mieltä, että mieluummin kerran turhaan kuin kerran liian vähän.

Syöpätutkija: "Hyödyt ja haitat täytyy punnita"

Tutkimusjohtaja Heikki Joensuu Hyksin Syöpäkeskuksesta korostaa, että mammografian samoin kuin rintojen ultraäänitutkimuksen hyötyjä ja haittoja on aina puntaroitava.

– Mammografian kyky havaita syöpä on heikompi naisilla, joilla kuukautiset jatkuvat, sillä heillä rintarauhaskudos on tiiviimpää kuin vanhemmilla naisilla. Nuorilla naisilla rintasyövistä voi jäädä mammografiassa havaitsematta jopa noin puolet, jolloin rintasyöpään sairastunut elää kenties väärässä turvallisuudentunteessa, ja syöpä pääsee kasvamaan suuremmaksi.

Syöpätutkija muistuttaa, että mammografia voi aiheuttaa vääriä hälytyksiä, lisätutkimuksia, jopa rinnan leikkaamista tarpeettomasti. Lisäksi se lisää hieman sädekuormaa.

– Toisaalta myös nuorilta naisilta löydetään mammografiassa syöpiä jo varhaisessa vaiheessa. Hyödyt ja haitat täytyy siis punnita, Heikki Joensuu sanoo.

Heikki Joensuu painottaa, että jos oireita tai erityisiä riskitekijöitä on, rinnat on aina tutkittava.