Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Puolueanalyysi:

Vihreät

Vihreät on yrittänyt 80-luvulta asti saada kannatussuosion näkymään vaaleissa. Jotta tavoite nyt toteutuisi, puolue tarvitsee liikkuvat äänet oikealta ja vasemmalta.

Julkaistu 28.3.2017

infografiikka-01 infografiikka-02
infografiikka-03
infografiikka-04 infografiikka-05 infografiikka-04-desktop infografiikka-05-desktop
infografiikka-06
infografiikka-07 infografiikka-08

Viisi pointtia vihreistä

Lähtökohdat

Vihreillä on kuntavaaleissa ”nyt tai ei koskaan” -hetki. Kannatus on Ville Niinistön viimeisen puheenjohtajakauden lopussa ennätyskorkealla, ja vihreät hyötyvät myös oppositioroolistaan hallituksen politiikan kärkkäänä arvostelijana.

Liikkuva ja nuorehko äänestäjäkunta on kuitenkin epävarmaa, eikä korkea gallupkannatus ole aikaisemmin näkynyt vaaleissa.

Nyt vihreät on onnistunut kristillisdemokraattien lisäksi ainoana eduskuntapuolueena kasvattamaan ehdokkaidensa määrää viime kuntavaaleista.

Yliopistokaupunkien liberaalina ekoliikkeenä pidetty vihreät on saanut ehdokkaita myös pieniin keskustavoittoisiin kuntiin, kuten Taipalsaarelle, Liperiin ja Viitasaarelle. Määrä on kasvanut myös perinteisissä teollisuuskaupungeissa, kuten Kouvolassa ja Kotkassa.

Helsingissä näkyviä poliitikkoja jäi pois, kuten Pekka Sauri ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Tavoitteet

Vihreät tavoittelee koko maassa 14 prosentin kannatusta sekä vaalivoittoa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Ville Niinistö on sanonut pitävänsä vaalivoittoa Helsingissä jopa todennäköisenä.

Vihreät painottuu sosiaalikysymyksissä poliittista keskiviivaa vasemmalle, mutta kilpailee myös kokoomuksen kanssa koulutettujen lapsiperheiden äänistä. Ei ole sattumaa, että kummankin puolueen vaaliteemana ovat koulutus ja maksuton varhaiskasvatus.

Vasemmalle kallellaan olevia vihreät houkuttelee äänekkäällä oppositiopolitiikalla. Maaliskuussa puolue teki välikysymyksen ammattikoulujen leikkauksista. Vaalitenteissä vihreät on arvostellut kovaäänisesti kokoomuksen ajamaa sote-uudistuksen valinnanvapausmallia.

Väriläiskä

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja, kirjailija Esa Holappa on ehdolla vihreiden listalla Oulussa.

Holappa irtautui natsiliikkeestä 2014 ja auttaa nyt kokemusasiantuntijana poliittisesti tai uskonnollisesti radikalisoituneita henkilöitä eroon väkivaltaisesta ääriajattelusta.

Ylen vaalikoneessa Holappa kertoo kamppailevansa köyhyyttä, eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä vastaan sekä painottaa, että hyvässä kunnassa pidetään heikompien puolta.

Holappa on tehnyt loikan myös poliittisella kentällä. Kuuluessaan Suomen vastarintaliikkeeseen hän oli perussuomalaisten jäsen 2005—2006, ja on kertonut pitäneensä PS:n linjaa tuolloin maahanmuuttokysymyksissä liian pehmeänä.

Seuraa tätä

Helsingissä vihreiden ja kokoomuksen kannatusero on tiukka. Tammikuussa vihreät kirivät kokoomuksen ohi, mutta etumatka mahtuu vielä virhemarginaaliin.

Vihreiden voitto Helsingissä olisi historiallinen, sillä kokoomuksen valta-asema ei ole pääkaupungissa järkkynyt kertaakaan sitten 1992. Tuolloin SDP ja kokoomus saivat molemmat 21 paikkaa.

Vihreiden ja kokoomuksen välille kehitetty pormestarikisa voi imeä kannatusta muilta puolueilta kahdelle suurelle ennakkosuosikille. Kiinnostavaa on, tuleeko vaalivoittajasta pormestaria, kuten lupailtu on.

Myös Nokialla vihreiden ja kokoomuksen välillä kipinöi. Vihreiden ennätykselliset 71 ehdokasta muodostavat yli neljänneksen ehdokaslistasta. Syksyllä kaksi valtuutettua loikkasi kokoomuksesta vihreisiin, perusteluina kokoomuksen koulutusleikkaukset.

Iskulause

Yhdessä rakennamme paremman huomisen — vihreiden iskulauseessa on kaikuja ydinvoimaa vastustavan ympäristöpuolueen tavoitteista säästää maapallo tuleville sukupolville, mutta vaaliohjelmassa parempi huominen tarkoittaa ensisijaisesti hyvinvointivaltion säilyttämistä.

Vihreät antaa 12 vaalilupausta: se muun muassa peruisi kuntien koulutusleikkauksia, tekisi kunnista hiilineutraaleja, vähentäisi eriarvoisuutta sekä parantaisi Suomeen muuttavien kotoutumista.

Kunnat voivat vihreiden mukaan torjua hallituksen leikkausten vaikutukset muun muassa koulutukseen tekemällä omia talousratkaisuja. Yksi keino olisi puolueen mukaan tinkiä energia-, liikenne- ja maataloussektorien ympäristölle haitallisista tuista.