yle.fi-etusivu

Analyysi: Hollannin vaaleista tuli Euroopan äärioikeistolle opetus

Hollannin vaaleissa kukaan ei oikein voittanut, mutta iso osa Eurooppaa huojentui, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio.

Alankomaat
Geert Wilders
Hollannin oikeistopopulistisen Vapauspuolueen puheenjohtaja Geert Wilders poistumassa tiedotustilaisuudestaan Haagissa torstaina.Remko De Waal / EPA

Monessa Euroopan pääkaupungissa huokaistiin illalla helpotuksesta.

Hollannin pääministerin Mark Rutten liberaalit hävisivät parlamenttivaaleissa rutkasti paikkoja, mutta säilyivät selvästi suurimpana puolueena. Vaalitulosta tulkitaan nyt niin, että populismin leviäminen on padottu.

Liberaali Hollanti otti erävoiton, mutta suuriin juhliin ei ole aihetta.

Rutte itse tulkitsi tuloksen siten, että Hollanti ei halunnut ”vääränlaista populismia". Ajatus pitää tietysti sisällään ”oikeanlaisen populismin”. Mitä se on, sen Rutte jätti kertomatta.

Geert Wildersin äärioikeistolainen vapauspuolue kasvatti niukasti kannatustaan ja säilyy edelleen pelotteena Hollannin – ja Euroopan – politiikassa.

Wilders itse muotoili asian niin, että ”Rutte ei ole vielä päässyt minusta eroon”.

Se on kuitenkin selvää, ettei Wildersin muutamasta lisäpaikasta ole vetoapua Kansallisen rintaman Marine Le Penille tai Vaihtoehto Saksalle -puolueen Frauke Petrylle.

Vaalienhan arvioitiin aloittavan dominoefektin, jossa vapauspuolueen äärikansallinen, EU-vastainen ja nuivasti islamiin suhtautuva politiikka jatkaa viruksen tavoin leviämistään Ranskaan ja Saksaan, joissa myös äänestetään tänä vuonna.

Sen sijaan Hollannista tuli Euroopan muulle äärioikeistolle ja oikeistopopulisteille opetus: Donald Trumpin nimeen vannominen ei taida sittenkään olla viisasta.

Otaksuttavaa on, että osasyy Wildersin gallupkannatuksen sulamiseen uurnilla oli Trumpin ihailu. Ehkä juuri kaoottiseksi äitynyt Yhdysvaltain politiikka säikäytti vakaampiin poliittisiin oloihin tottuneita hollantilaisia.

Trump oli Wildersille lopulta kuoleman suudelma.

Toisen voimakastahtoisen johtajan, Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin julmistelu Hollannille sen sijaan näyttäisi auttaneen eniten juuri pääministeri Mark Rutten kampanjaa. Hollannin hallituksen tiukka politiikka Turkkia kohtaan arvatenkin miellytti äänestäjiä.

Mutta erityisen kova koulu vaalit olivat Hollannin työväenpuolueelle, jonka kannatuksesta lähti 20 prosenttiyksikköä. Demaripuolue romahti kakkospaikalta seitsemänneksi.

Vastaavaa täystyrmäystä saa Euroopan poliittisesta lähihistoriasta hakea. Työväenpuoluetta lienee rasittanut olo Rutten hallituskoalitiossa ja keskusta-oikeistolaisen säästöpolitiikan takuumiehenä.

Demarit lähtevät nyt etsimään itseään, aatettaan ja tulevaisuuttaan. Haavat nuollaan oppositiossa.

Vasemmiston äänissä tapahtui selvä uusjako. Kolmikymppisen Jesse Klaverin johtama vihreä vasemmisto rynni ohi koko muun vasemmiston.

Esimerkiksi Amsterdamissa puolue oli kaikkein suosituin. Vihreä vasemmisto näyttäisi olevan nimenomaan koulutettujen, naisten ja nuorten suosikki.

Koska erittäin sirpaleiseksi muuttunut puoluekenttä pakottaa Mark Rutten kasaamaan seuraavan koalitiohallituksensa usean puolueen kanssa, hallitustunnusteluihin kutsutaan myös Klaver.

Klaver epäili ennen vaaleja, onko viisasta lähteä mukaan Rutten johtamaan keskusta-oikeistolaiseen hallitukseen. Nyt vaalivoittajan on pakko miettiä asiaa toden teolla uudelleen.

Rutten koalitiohallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa. Liberaalijohtaja tarvitsee hallituksensa runkoon ainakin kristillisdemokraatit ja keskustalaisen D66 -puolueen, mutta se ei vielä tuo tarvittavaa 76 paikkaa.

Yksi seikka Rutten hallitustunnusteluja helpottaa. Hollantilaiset ilmaisivat vaaleissa selvästi EU-myönteisyytensä. Suurimmat vaalivoitot tulivat puolueille, jotka kannattavat yksiselitteisesti Hollannin EU-jäsenyyttä.

Tämä ei estänyt Geert Wildersiä heti vaalituloksen selvittyä sanomasta, että hänkin tahtoisi mukaan hallitustunnusteluihin.

Kevät saattaa kääntyä kesään ennen kuin Hollannissa on uusi Mark Rutten johtama hallitus.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Ranska

Ranskan Le Penin pankkitili suljettiin: Olen "pankkifatwan" uhri

KHL

Näin syntyi Jokereiden KHL-historian nopein maali – Zapolskille jo kauden kahdeksas nollapeli

Sijoittaminen

Makuutatko sinäkin lapsesi rahoja pankkitilillä? Ei kannata – Kysyimme asiantuntijoilta, miten lapsen varat kannattaisi sijoittaa