USA:n korkopäätöksen vaikutukset: mitä, miksi ja milloin? – Koronnosto ei juuri heiluta Suomea

Euroopan ja Suomen korkokehitys ei kulje käsi kädessä Yhdysvaltain kanssa, sanovat ekonomistit.

Yhdysvaltain keskuspankki
kotkaveistos seinässä
Yhdysvaltain keskuspankin julkisivu.Matthew Cavanaugh / EPA

Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti keskiviikkona ohjauskorkoaan kolmannen kerran runsaan vuoden sisään.

Fedin nosto oli miniluokkaa eli 0,25 prosenttiyksikköä, samoin kuin kahdella aiemmallakin kerralla. Yhdysvaltain korkotaso on nyt välillä 0,75–1,00, kun runsas vuosi sitten korko oli käytännössä nollassa eli välillä 0,00–0,25. Alle prosentin korkotaso on edelleen varsin matala.

Mutta miksi Fed nosti korkoaan ja onko nostolla vaikutusta Suomen asuntolainan korkoihin, osakesijoituksiin tai vientinäkymiin?

Mitkä ovat vaikutukset Suomeen?

Koronnostolla ei ole suoraa vaikutusta Suomen asuntovelkaisiin, ekonomistit sanovat. Suomalaisten asuntolainat on sidottu euriboriin, ja siihen vaikuttaa Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorko.

– Asuntovelallisen kannalta euriborit ovat yhä miinuksella ja velanhoitokustannukset hyvin matalat. Suoraa vaikutusta Fedin nostolla ei ole, mutta kannattaa varautua siihen, että korot Euroopassakin pidemmällä aikavälillä hiukan nousevat, Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen sanoo.

Vaikkei esimerkiksi korkokatto asuntolainalle ole vielä kovin ajankohtainen, Lehtonen pitäisi senkin keinovalikoimassa koronnousun varalta.

Fed-nosto ei vaikuta suoraan myöskään osakesijoittajien arkeen. Periaatteessa vaikutus on olemassa: nyrkkisääntö on, että kun korkotaso nousee, korkosijoituskohteet alkavat houkutella sijoittajia ja osakemarkkinat laskevat. Mutta ekonomistit eivät näe, että osakemarkkinoiden huippua olisi vielä saavutettu.

– Osakkeet ovat edelleen houkutteleva sijoituskohde. Yhdysvalloissa ne ovat nyt kalliimpia kuin vuosi sitten, mutteivät ylikalliita, ja meillä Euroopassa kasvu on vasta hiljalleen lähtenyt käyntiin, Lehtonen sanoo.

Kolmas asia on vienti Suomesta maailmalle. Siihen Yhdysvaltain rahapolitiikalla eli euron ja dollarin keskinäisellä kurssilla on vaikutusta. Eurolla saa nyt noin 1,07 dollaria, ja vahvasta dollarista on etua Suomenkin viennille. Mutta presidentti Donald Trumpin politiikka vaikuttaa asiaan suoremmin kuin korkotason minirukkaus.

– Kurssissa 1,10 on eräänlainen psykologinen raja. Jos kurssi menee pitemmäksi aikaa sen yläpuolelle, se voi vaikuttaa vientiin, sanoo Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklashevsky.

Miksi koronnoston vaikutus meihin on niin pieni?

Koronnoston vaikutus jää pieneksi ennen kaikkea siksi, että se oli täysin ennakoitu. Korkopäätöstä on jo ehditty "laskea sisään" esimerkiksi osakkeiden hintoihin.

Fed nosti korkoaan myös viestinä Yhdysvaltain markkinoille siitä, että se seuraa taloustilannetta ja on valmis ehkäisemään talouden ylikuumenemista. Jos ohjauskorko jää liian alhaiseksi markkinoiden pyöriessä täydellä höyryllä, talouteen on vaarassa syntyä kupla.

– Fed tekee rahapolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Sen on ehkäistävä talouden ylikuumenemista, Mandatumin Lehtonen sanoo.

Vaikka markkinat ovat globaalit, Fedin koronnoston laine ei lyö suoraan Atlantin yli Euroopan rannalle. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvaltain ja Euroopan taloudet ovat eri vaiheissa. Yhdysvalloissa talous vetää hyvin, kun taas Eurooppa on noussut taantumasta hitaasti.

– Fedin ja EKP:n korkopäätösten välillä ei ole suoraa linkkiä. Välillisiä vaikutuksia toki on, koska Yhdysvallat on maailmantalouden keskeinen veturi, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Lehtosen mukaan pientä vaikutusta voi tosin tulla Tyynen valtameren puolelta eli Kiinan kautta. Kiina nosti omaa ohjauskorkoaan heti Yhdysvaltain perässä.

Milloin tulee seuraavia liikkeitä?

Korkojen odotetaan tämän vuoden aikana hiukan nousevan. Yhdysvalloissa Fediltä odotetaan ainakin kahta maltillista lisänostoa, ja myös EKP:n on povattu ryhtyvän toimiin vielä tämän vuoden aikana.

EKP päätti juuri viime viikolla pitää oman ohjauskorkonsa nollassa. Mutta Euroopan talous on osoittanut kohentumisen merkkejä, joten koronnostoa odotetaan.

– Ilman muuta. Vähän tullaan ylös siitä pitkästä laskutrendistä, joka on Euroopassa päättynyt aina negatiivisiin korkoihin asti. Mutta lyhyellä aikavälillä pysytään edelleen matalissa koroissa, OP:n Heiskanen sanoo.

– Tuskin Euroopassa kovin nopeaa ohjauskorkojen nousua nähdään. Mutta euriboreissa tullaan varmasti miinukselta lähemmäs nollatasoa, kun EKP ryhtyy poistamaan superelvytystä, Mandatumin Lehtonen sanoo.

Oman arvaamattomuutensa peliin tuo maailmanpolitiikka. Oikeistopopulistien ennakoitua heikompi vaalitulos Hollannin parlamenttivaaleissa väräytti luottamusta euromarkkinaan karvan verran vahvemmaksi. Seuraava koetinkivi on Ranskan presidentinvaalit huhti–toukokuussa.