Koe uusi yle.fi

17-vuotias Alex Koski: ”Opiskelu ei koskaan oikein ole ollut mun juttu”

Alex Koski on valinnut peruskoulun jälkeen opiskelun sijaan työelämän. Päätös ei ole ainakaan vielä kaduttanut.

nuoret
Alex Koski
Ala- ja yläkoulu menivät koulusta pinnaamisessa ja opettajien kanssa väitellessä, Alex Koski kertoo. Hän ei silti sulje pois opiskelua tulevaisuudessa.Alex Kosken Instagram-tili

Hämeenlinnalainen Alex Koski, 17, ei jatkanut opiskelua päätettyään peruskoulun puolitoista vuotta sitten.

– En halunnut opiskelemaan, koska en oikein osaa vastaanottaa käskyjä, lähinnä opettajilta. Kärsivällisyyteni ei riitä koulun penkillä istumiseen. Opiskelu ei ole koskaan oikein ole ollut mun juttu, ala- ja yläkoulukin meni koulusta pinnaamisessa ja opettajien kanssa väitellessä, Koski kertoo.

Kosken vanhemmat eivät olleet innoissaan poikansa päätöksestä, mutta eivät myöskään tuominneet. Kosken äiti puolusti koulutusta sanomalla, että pitäisi käydä koulua, jotta pääsee elämässä eteenpäin.

Viimeksi Koski on ollut töissä hotellissa Sodankylässä. Vakituista työtä Koskella ei ole ollut, vaan hän on tehnyt pieniä pätkätöitä, joista on saanut taskurahaa.

Lähes 1 600 "alexia" ei jatka opinnoissa

Jokaisessa yhteishaussa peruskoulun päättäneitä nuoria jää ilman opiskelupaikkaa: joko omasta päätöksestään tai siksi, ettei tule valituksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 peruskoulun päättäneistä yhteensä 1 590 nuorta ei jatkanut heti jatko-opintoihin tai kymppiluokalle. Peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa jääneiden nuorten määrä on tosin vähentynyt selvästi tilastointivuosina 2010-2015.

Alex Koski
Lähes 1 600 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa. Alex Koski ei jatkanut opiskelua peruskoulun jälkeen.Alex Kosken Instagram-tili

Vajaan 68 000 asukkaan Hämeenlinnassa on käynyt useana vuonna niinkin, että elokuussa yksikään nuori ei ole ollut ilman opiskelupaikkaa.

– Hämeenlinnan seudulla haetaan pääasiassa opiskelemaan ja riski yhteiskunnasta syrjäytymiseen on pieni, sanoo Kaurialan koulun apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Teijo Savijoki.

Savijoen mukaan tytöt tietävät useimmiten poikia tarkemmin, minne haluavat mennä opiskelemaan. Tämä selittyy Savijoen mielestä sillä, että tytöt pohtivat asioita laajemmin ja ovat kiinnostuneempia kyselemään askarruttavia kysymyksiä koulun henkilökunnalta.

Koululla ja kodilla vastuuta

Projektisuunnittelija Olli Sillanpää Toimi! -hankkeesta Hämeenlinnasta taas puhuu poikiin kohdistuvista ennakkokäsityksistä – pojat ovat poikia, huolettomia ja villejä yksilöitä. Jos poikien annetaan käyttäytyä miten sattuu, eivät pojat opi käytöstapoja eikä motivaatiota koulutyöhön löydy, pohtii Sillanpää.

Koulussa tulisi käyttää sellaisia järjestelmiä, jotka innostavat sekä tyttöjä että poikia pysymään koulun penkillä.

Olli Sillanpää

Tyttöjen puolestaan oletetaan olevan kilttejä ja tunnollisia. Niinpä nämä piirteet korostuvat tytöissä yhä enemmän.

– Koulussa tulisi käyttää sellaisia järjestelmiä, jotka innostavat sekä tyttöjä että poikia pysymään koulun penkillä, Sillanpää kehottaa.

Kotiolot vaikuttavat nuoreen ja hänen valintoihinsa. Jos kotoa ei saada tarvittua tukea opiskeluun, ei nuorelta mitä luultavimmin löydy motivaatiota panostaa arvosanoihinsa tai pohtia tulevaisuuttaan.

Etsivä nuorisotyö auttaa

Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääviä nuoria pyritään tukemaan ja auttamaan. Koordinaattori Ira Selkälä Hämeenlinnan etsivästä nuorisotyöstä kertoo uudesta kenttätyöstä. Siinä aikuiset työntekijät kiertelevät nuorten suosimilla paikoilla keskustassa.

Tarkoituksena on, että nuoret löytäisivät näistä työntekijöistä tukihenkilön, jos omaa tukiverkostoa ei ole. Selkälän mukaan haluttiin epävirallisempi keino tavoittaa nuoria.

– Pyrimme ehkäisemään nuoren syrjäytymistä, esimerkiksi kotisohvalle jäämistä, Selkälä painottaa.

Kalenterissa teksti "vapaus" päivämäärällä 4.6.2016
Nina Keski-Korpela / Yle

Peruskoulussa oppilas voi keskustella opinto-ohjaajan tai opettajan kanssa, jos päätös opiskelupaikasta ei ole selvä. Opinto-ohjaaja auttaa nuorta pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä ehdottaa nuorelle sopivaa vaihtoehtoa jatko-opintoihin.

Suurin osa oppilaista tietää jo ennen yhteishakua, mihin haluaa mennä opiskelemaan.

– Lukio on aina ollut minulle selvä valinta. Lukiosta saa lisäaikaa pohtia omaa tulevaisuuttaan, eikä mitään mahdollisuuksia suljeta pois, kertoo Kaurialan koulun yhdeksäsluokkalainen Teemu Lukaniemi.

– Olen aina tiennyt haluavani opiskella pidemmälle. Valintaa on helpottanut lukioiden tutustumiskäynnit sekä oppilaanohjaus, mutta myös perheeni ja omat pohdiskeluni, sanoo niin ikään yhdeksäsluokkalainen Rodrigue Mbakwe.

”En ole katunut”

Alex Koski on pohtinut menevänsä tulevaisuudessa opiskelemaan.

– En ole katunut päätöstäni. Tiedän pääseväni opiskelemaan vielä, jos myöhemmin haluan.

Koski kertoo voivansa hakea ammattikouluun tai aikuislukioon.

– Jos päädyn opiskeluvaihtoehtoon, suuntana olisi vaatetusala tai media. Oma vaatebrändi olis cool! Koski haaveilee.

Jutun kirjoitti 17-vuotias Kristina Mustonen Hämeenlinnan Lyseon lukiosta osana TET-harjoitteluaan Yle Hämeenlinnan toimituksessa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentinvaalit

Sotaleikki aloitti Ylen vaalikeskustelun – presidenttiehdokkailta tivattiin toimintanohjeita

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä