Keskusta hakee Lapissa vaalivoittoa lähipalveluilla ja yrittäjyydellä

Keskusta luottaa perinteiseen vahvuuteensa, eli jalkatyöhön ja vahvaan kenttään. Kampanjan kärkiä puolueella ovat lähipalvelujen turvaaminen ja kuntien elinkeinopolitiikka.

kuntavaalit
Keskusta kuntavaaleissa
Yle Uutisgrafiikka

Keskusta hakee kuntavaaleissa selvästi viime vaaleja parempaa tulosta. Peräpohjolan piiri tähtää 43:ään ja Lapin piiri 40 prosenttiin, kun edellisellä kerralla puolue jäi reiluun 36 prosenttiin.

Viime kerran lievästä tappiosta huolimatta keskusta on edelleen selkeästi Lapin mahtipuolue. Se on suurin puolue kahdeksassatoista Lapin kunnassa. Kahdeksassa valtuustossa sillä on yksinkertainen enemmistö.

Lapissa ainoastaan keskustalla on kaksi piirijärjestöä. Peräpohjolassa ehdokasasettelu onnistui hieman paremmin kuin Lapin piirillä. Kaikkiaan ehdokkaita on reilu 500. Täydet listat puolueella on Torniossa, Pellossa ja Ranualla.

Peräpohjola hakee 43 prosenttia

Peräpohjolan piiri tavoittelee kevään kuntavaaleissa eduskuntavaalien kannatuslukemaa eli 43 prosenttia.

– Meillä on hyvät ehdokkaat monessa kunnassa. Ratkaisevaa on kunnissa tehtävä jalkatyö. Meillä on vahva kenttä ja väkeä riittää, perustelee Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro.

Lapin piiri tähtää noin 40 prosenttiin.

– Meillä on pitkäaikainen kampanja. Ehdokkaat on koulutettu ja ehdokasmarkkinointia lisätty. Vaalitilaisuuksiakin on aiempaa enemmän, perustelee Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto.

Valtuustojen koon pienentyminen saattaa hyödyttää keskustaa, jos pienemmät puolueet eivät saa yhtään ehdokasta läpi.

Perinteisesti vaalimenestyksen yksi ratkaiseva tekijä on äänestysaktiivisuus.

– Rovaniemen 56 prosenttia pitäisi saada 60:een. Pienissä kunnissa väki on helpompi saada liikkeelle, Lehto sanoo.

Äänestäjille lähipalveluja

Äänestäjiin keskusta vetoaa lähipalvelujen turvaamisella.

– Kotikunta, varhaiskasvatus ja koulutus. Elinkeinopuoli tulee myös vahvasti esille, koska meillä on yrittäjäehdokkaita aiempaa enemmän. Varmaan sotekin tulee puheeksi vaalikentillä, Lehto arvelee.

Hallitusvastuu saattaa painaa keskustaa. Toisaalta maan talous on lähtenyt lievään nousuun ja työttömyyskin hieman vähentynyt, mikä voi lisätä kovien päätösten ymmärrystä.

– Monet kokevat, että on parempi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään, Puro sanoo.

Kolarissa ja Inarissa revanssin paikka

Erityisen mielenkiintoisia kuntia ovat Ylitornio, Kolari ja Inari.

Ylitorniolla perussuomalaisilla ei ole yhtään ehdokasta, joten perussuomalaisilta vapautuvat kolme paikkaa ovat keskustan kiikarissa. Ylitorniolla puolueella on 21 ehdokasta, kun viimeksi heitä oli 28.

– Se on kuitenkin hyvä saavutus, kun huomioidaan valtuuston reilu pienentyminen. Istuvista perussuomalaisista Arto Salmi on keskustan listalla, Puro sanoo.

Kolarissa keskusta menetti viime vaaleissa kolme paikkaa ja jäi äänimäärässä vasemmistoliiton taakse kakkoseksi, tosin molemmat puolueet saivat valtuustoon seitsemän valtuutettua.

– Ilman muuta haemme ykköspaikkaa takaisin. Ehdokkaita on 21 eli kolme enemmän kuin viimeksi, Puro sanoo.

Inarissa kokoomus sai viime vaaleissa peräti seitsemän lisäpaikkaa ja meni keskustan ohi kolmella paikalla. Lehto ei suoralta kädeltä hae revanssia.

– On mielenkiintoista nähdä, kuinka kampanja onnistuu, hän sanoo.

Inarissa puolueella on 11 ehdokasta, mikä on viime kertaa vähemmän.

Vaaliliittoja keskusta on solminut Pellossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Kittilässä kokoomuksen ja kristillisten kanssa.